Mitä tapahtuu, kun liike sulautuu musiikkiin? Niin kuin kapellimestari ja orkesteri hengittävät ja elävät musiikkia samaan tahtiin, ja niin kuin aallot seuraavat toisiaan ja muodostavat meren, niin oma kehosi toimii instrumenttina, joka on yhtä musiikin kanssa.
Musiikki herättää tarpeen liikkua. Näen liikekuvia, joita yritän vajavaisella motoriikallani, liikehallinnallani ja notkeudellani tavoittaa, kunnes liike ja tunne loksahtavat yhteen musiikin kanssa. Lopulta liike on puhdasta nautintoa, ja toistan samaa musiikin kohtaa uudelleen ja uudelleen…
Liikkeestä syntyy uusi liike, ja siitä uusi… Kokeilua, hapuilua – löytämistä!
Välillä on järjen astuttava kuvioihin: nyt on lämmitelty isot lihakset, avattu rintakehää kiertoliikkeellä, treenattu etureisiä, vahvistettu nilkkoja, mitä tarvitaan seuraavaksi? Mitkä lihasryhmät vielä puuttuvat, ja minkä pitää antaa välillä levähtää?
Kun järki on antanut seuraavat vaihtoehdot, rytmi ja melodia saavat taas viedä mukanaan. Nopeaa intiaanitanssia, joka saa hengästymään; isoja, hitaita kaaria, jotka yhtyvät laulun sanoihin: ”…ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea…”.
Ja paras on tulossa: saan kaiken tämän jakaa upean ryhmäni kanssa joka viikko! Aina uusia rytmejä, uusia liikeratoja, uusia haasteita keholle ja aivoille.
Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän arvostan liikuntaa, josta tulee hyvä mieli ja joka tuntuu hyvältä.
Aallonpohjassa
Olin 2000-luvun puolivälin paikkeilla huonossa kunnossa. Jouduin lopettamaan keppijumpan ohjaamisen hankalaksi yltyneen, kroonistuneen hyperventilaation takia. Tuntui, että henki yksinkertaisesti loppuu.
Samoihin aikoihin selkä ja lonkat prakasivat. Pystyin lonkkakivultani kävelemään nipin napin kaksi kilometriä, vaikka sain kortisonipiikkejä useampaan kertaan molempiin lonkkiin. Selästä löytyi välilevyn takaseinän repeytymä, joka onneksi oli lähtenyt paranemaan ilman leikkausta. Silti selkäkivun pahimpaan aikaan en pystynyt istumaan lainkaan.
Yritin päästä takaisin kuntoon kevyellä liikunnalla. Aloitin alkeisjoogasta. Virhe! Liikkeet tehtiin ohjatusti hengityksen tahdissa, ja oma hengitykseni oli puolet nopeampaa kuin muilla. En pystynyt hengittämään rauhallisesti pitkään, en vain pystynyt. Itkin, ja luovutin toisen kerran jälkeen.
Nia palautti liikkumisen nautinnon
Seuraavana kesänä näin ilmoituksen puisto-Niasta Raision keskustassa. Mainoksen houkuttelemana menin kokeilemaan. Löysin pikku hiljaa Anne Suomen ohjaamana Nian sallivuuden: jokainen saa liikkua omalla tavallaan ja itse valitsemallaan teholla. Opettelin kuuntelemaan kehoani liikkeen kautta. Huomasin, että minähän pystyn! Kaiken lisäksi Nia oli hauskaa! Olin saanut liikkumisen ilon takaisin.
Siitä alkoi kuntoutumiseni. Lisäksi sain hengitykseeni apua hengityskoulusta ja musiikkiterapiasta. Kävin oman paikkakuntani Nia-tunneilla muutaman vuoden, ja sen jälkeen kaipasin taas päästä itse ohjaamaan. Kehitin Hyvän olon tanssijumpan, mutta tehokkaalle keppijumpalle oli enemmän kysyntää.
Nyt olen muutaman vuoden keskittynyt pitämään Raisio-opistossa Askaisten koululla naisten kuntojumppaa, jossa on pitkät venyttelyt ja lopussa mindfulness-tyyppinen rentoutus. Ryhmän aikaisempi ohjaaja oli pitänyt jumppia vaihtelevilla välineillä, ja vaihtanut ohjelmaa muutaman viikon välein.
Jatkoin samantyyppisellä ajatuksella, vaikka se poikkesi aiemmasta ohjausrytmistäni. Eri välineet ja vaihtuvat ohjelmat haastavat ohjaajaa hyvällä tavalla! Välineinä voivat olla keppien lisäksi käsipainot eli vesipullot, tennispallot, villasukat, paperilautaset…
Sekä ryhmä että minä tykkäämme siitä, että tunneilla on vaihtelua. Pyrin itse ohjaajana kannustamaan ryhmäläisiä Nia-tunneilta oppimaani ajatukseen, että jokainen saa liikkua omalla tavallaan. Haen vaihtoehtoisia liikkeitä niille, jotka eivät jotain tiettyä liikettä syystä tai toisesta pysty tekemään.
Haluan myös tuoda monenlaisia musiikkeja liikkeitä inspiroimaan. Toivon voivani antaa ryhmäläisille musiikin ja liikkeen yhteensulautumisen nautinnon. Ja meilläkin on hauskaa!
Tunnin lopuksi pidämme ohjatun rentoutumis- ja mindfulness-hetken. Sen jälkeen on hyvä lähteä kotiin iltatoimiin ja nukkumaan.
Oletko sinä löytänyt liikuntamuodon, josta nautit?
Miten sinä liikkuisit seuraavien musiikkien mukana, jos annat liikkeen vapaasti viedä mukanaan?
Lue myös tämä: ”Tanssissa ihminen voi olla kokonainen ja tuntea, että mitään ei puutu”
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 