Jos olet joskus tehnyt kehon osien läpikäyntiin perustuvia rentoutus-, meditaatio- tai mindfulness-harjoituksia, oletko kiinnittänyt huomiota, kummasta kehon puoliskosta lähedetään liikkeelle, oikeasta vai vasemmasta?

Toki jotkut harjoitteet aloittavat tietoisuuden kohdistamisen vaikkapa molempien jalkojen varpaista, mutta aika monet aloittavat käymällä läpi ensin kehon toisen puolen tai ainakin toisen käden tai jalan, sitten toisen.

Onko sillä merkitystä, kummasta puolesta aloitetaan? Tätä jäin miettimään tässä eräänä aamuyönä, kun yritin nukahtaa uudelleen, laitoin napit korviini ja aloin kuunnella rentoutusohjelmaa.

”Oikea käsi tuntuu lämpimältä”

Yksi rentoutusohjelma, jota silloin tällöin käytän, on saksalainen Autogenes Training -ohjelma (”autogeeninen rentoutus”), jonka löysin CD-levynä pari vuotta sitten Kölnistä. Kun olin kouluiässä, alettiin puhua suggestopediasta, jonka avulla voi oppia kieliä ”kuin itsestään”. Autogenes Training perustuu itsesuggestioon ja tänä päivänä tuttuihin hengitys- ja kehonskannausmenetelmiin, mutta siinä ei – harmillista kyllä – ole mindfulnessin hyväksyvän läsnäolon ajatusta. Kirjoitin näistä eri menetelmistä aiemmin.

Lääkäri ja psykoterapeutti Johann(es) Heinrich Schulz kehitti autogeenisen rentoutus- ja terapiamenetelmän lähes 100 vuotta sitten, 1920-luvulla. Levynkansitekstistä tiivistettynä menetelmän säännöllisellä harjoittelulla on tarkoitus saavuttaa kehon ja mielen harmonia sekä auttaa jokapäiväisten ongelmien hallitsemisessa.

kaksi rentoutuslevyä ja lehti

Huolimatta Schultzin synkästä historiasta natsiajan psykologisissa tutkimuksissa muun muassa NASA opettaa (Wikipedian mukaan) autogeenistä rentoutusmenetelmää astronauteille psykofysiologisista stressitekijöistä selviytymiseen avaruuslennoilla.

Ohjelma aloittaa hengityksen tietoisen seuraamisen jälkeen lauseella, jota rentoutujan tulee toistaa itselleen rauhallisesti: ”Die Ruhe kommt nach und nach.” Tämän voisi vapaasti kääntää esimerkiksi ”Tunnen itseni yhä rauhallisemmaksi”. Sananmukainen käännös on ”Rauha tulee vähitellen”.

Sen jälkeen ohjelma etenee oikean käden lämmöntunteeseen: ”Der rechte Arm wird langsam warm.”  (Ihana loppusointu!) Ja saksalaisella järjestelmällisyydellä todetaan vielä, että jos olet vasenkätinen, aloita vasemmasta kädestä.

Aluksi tuntui hieman hassulta, että saksalaiseen tapaan mieslukija teitittelee kuuntelijaa: ”Setzen sie sich bitte aufrecht auf einen Stuhl…”. Kuvittelepa suomenkielistä rentoutusohjelmaa, jossa teititellään!

”Vasen kätesi muuttuu painavaksi ja lämpimäksi”

Toinen ohjelma, jota usein kuuntelen, on rentoutusopastaja, suggestoterapeutti Sini Marie Hyvösen Unen aika, jonka myös olen löytänyt CD-levynä jo varmaan kymmenen vuotta sitten. Ohjelma alkaa ”valorentoutuksella”, etenee rentoutuksen syvennykseen, mielikuvaharjoitukseen usvaisessa maisemassa,  ja lopuksi edetään instrumentaaliosuuden kautta unisuggestioihin.

valonhohde sumussa

Valorentoutuksessa kuvitellaan loistava valo kehon ympärille ja sisälle, ja hengitetään kultaista valoa. Hengityksen tietoisen seuraamisen jälkeen seuraa kehon skannaus: ”Anna nyt kultaisen valonhohteen levitä vasempaan käteesi. Vasen kätesi muuttuu painavaksi ja lämpimäksi.”

Miksi vasen?

Aivopuoliskojen toiminta menee ristiin siten, että oikea aivopuolisko säätää vasemman puolen tuntoa ja liikettä, ja päinvastoin.

Vasemmassa puoliskossa käsitellään ensisijaisesti puhe, kieli, vaiheittainen päättely ja analyysi sekä tietyt kommunikaatiotoiminnot. Oikea puolisko keskittyy enemmän aistiärsykkeisiin, ääni- ja näköhavaintoihin, luoviin taitoihin ja tilallis-ajalliseen tietoisuuteen. (Carter et al. 2016, s. 56–57.)

Voisiko tietoisuuden keskittäminen ja aistiärsykkeen kuvitteleminen vasempaan kehon puoleen aktivoida oikeaa aivopuoliskoa siten, että rationaaliseen ajatteluun painottuneen vasemman aivopuoliskon toiminta vaimenisi, irtautuminen arkiajatuksista kävisi helpommin ja nukahtaminen olisi helpompaa?

iltarusko ja usva

Voi olla, että menen aivan liian pitkälle ajatuskulussa, mutta olisi kiinnostavaa tietää lisää… pitää siis tutkia tarkemmin asiaa! Lähdeviittauksessa käytetyn teoksen löysin Wikipedian lähteistä, enkä ole siihen vielä ehtinyt tutustua.

Itse en osaa omien kokemusteni pohjalta vertailla ohjelmien toimivuutta, koska rentoutumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa niin moni asia. En ole löytänyt yhtä ohjelmaa, joka aina auttaisi minut uneen. Vaihtelen ohjelmia, koska saman ohjelman kuunteleminen joskus montakin kertaa yössä alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää.

Kovin yksioikoista eri ominaisuuksien ”sijainti” aivoissa ei kuitenkaan ole, eikä varsinkaan kätisyyden tai muiden dominoivien ominaisuuksien perusteella voi tehdä johtopäätöksiä henkilön ominaisuuksista noin vain.

Jos olet törmännyt somessa erilaisiin testeihin aivopuoliskojen dominoivuudesta, kannattaa lukea tämä Me Naiset -lehden lyhyt juttu: Mikä on totuus aivopuoliskoista? Aivotutkija vastaa

Löysin Theseus-tietokannasta opinnäytetyön rentoutusmenetelmistä ja niiden tuloksista. Siinä kerrotaan tarkemmin myös autogeenisesta rentoutuksesta.

Mielenterveystalo.fi -palvelusta löytyy autogeenisen rentoutuksen harjoitus kirjoitettuna vaihe vaiheelta. Mielenterveystalo.fi on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian tuottama verkkopalvelu, jota ylläpidetään yhde​ssä​ Suomen sairaanhoitopiirien kanssa.

En tiedä oliko tässä tekstissä mitään järkeä. Mietitkö sinä koskaan tällaisia?

Lähteet:

Carter, Rita; Aldridge, Susan; Page, Martyn; Parker, Steve: Aivot: Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. Readme.fi, 2016 (alkuteos The Brain Book, 2009). ISBN 978-952-321-166-7.

Hyvönen, Sini Marie: Unen aika. Syvärentoutus hyvään uneen. 2006.

Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/unettomuuden_omahoito_2_irti_unettomuudesta.aspx#autogeeninenrentoutus

Nissinen, Emmi; Väisänen, Meeri: Ota rennosti. Rentoutusopas yläasteikäisille nuorille, joilla on lihasjännitysperäisiä kipuja. Savonia-ammttikorkeakoulu, 2012.

Weber, Peter; Garattoni, Jean-Pierre: Autogenes Training. Sony Music Entertainment Germany GmbH, 2016.

Seuraa blogia

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta.

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: