Kalevalan päivä 28. helmikuuta on suomalaisen kulttuurin päivä. Kalevalan katsotaan kuuluvan koko maailmalle tärkeään kirjalliseen perintöön, maailmankirjallisuuteen. Hiisienpäivä puolestaan kunnioittaa suomalaisen luonnonuskonnon pyhiä paikkoja.

Suomalaisessa etnisessä uskonnossa maailman pyhyys on koettu luonnontilaisissa paikoissa. Perinteemme tuntee niin pyhiä kiviä, puita, mäkiä kuin vesistöjä. Muinaisessa Suomessa ja Virossa pyhiä paikkoja on kutsuttu hiisiksi. Pyhillä paikoilla on rukoiltu, uhrattu ja parannettu.

Kirkko tuhosi pyhiä paikkoja, erityisesti lehtoja, mutta vanhojen tapojen jatkaminen oli vielä hyvinkin elinvoimaista esimerkiksi Pohjois-Karjalan Liperissä, kun seudulla tehtiin piispantarkastus loppuvuodesta 1746. Piispa ei ollut tyytyväinen saamiinsa tietoihin kansan tavoista, ja hän antoi päätöksen tunnettujen uhripaikkojen sekä talojen luona ja pelloilla kasvavien puiden hävittämisestä.

Päätöksen täytöönpanosta ei ole tietoa, mutta reilu vuosi myöhemmin 28. maaliskuuta 1748 maaherralle lähetettiin kirje, jossa kruunua vaadittiin tarttumaan toimeen ja viimeinkin hävittämään epäilyttävät uhripaikat, puut ja puistot.

Nykypäiviin säilyneet pyhät paikat on periaatteessa suojeltu muinaismuistoina, mutta esimerkiksi uhrikivillä on vaarana tulla siirretyksi rakennushankkeiden alta.

Suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttämiseksi perustettu järjestö Taivaannaula on julistanut maaliskuun 28. päivän vuotuiseksi hiisienpäiväksi. Päivä kannustaa etsimään tietoa luonnontilaisista pyhistä paikoista ja tutustumaan niihin sekä elvyttämään paikkoihin liittyviä perinteitä.

Mahtaakohan sinunkin pihapiirissäsi tai kotikorttelissasi olla vanha hiisi?

Kalevalainen poljento on säilyttänyt pyhiä myyttejä

Kalevalaisen Runokielen Seuran mukaan kalevalamitta eli suomalainen runomitta on ikiaikainen suomalainen kielimuoto, laulun ja muistamisen kaava, yhtä vanha kuin kielemmekin. Sen poljento on kantanut kansamme pyhiä myyttejä, viihdyttäviä tarinoita sekä arkisia iloja ja suruja ainakin parin tuhannen vuoden ajan.

Itsekään en ole välttynyt tältä nelipolviselta trokeelta runoja kirjoittaessani.

Kuuset kullat kaukahana,
hongat huojuu korkealla:
vesi virtaa vapaudesta,
kukat kaunosieluista,
ruoho runsas rakkaudesta,
linnunlaulu lupauksista,
toivosta tuuli lauha,
iloista ihana ilma.

– Satu Haapala

matsä ja järvi

Sade tulla saa keväinen!
Älä räntää ripsottele.
Sada kultaa kukkamaille
elon vettä vainioille!

– Satu Haapala

Kalevalamitasta löytyy tietoa Kalevalaisen Runokielen Seuran sivuilta. Sieltä löytyy myös trokeemankeli, jonka avulla voi tarkistaa, menevätkö runojalat ja lyhyet ja pitkät tavut oikein. Sain vinkin trokeemankelista Parasta lähteä nyt -blogin pitäjältä Päivi Seppä-Lassilalta, joka on ”blogimentorini”. Hän on käyttänyt mankelia muun muassa työhakemuksen tekemiseen oikeaan kalevalamittaan!

Ylläolevat runot kävivät trokeemankelin läpi, koska niitä ei ole vielä julkaistu. Sen sijaan pari muuta kalevalamittaiselta kuulostavaa runoa, jotka on jo julkaistu, jätin mankeloimatta. (Yleisin virhe näissä on lyhyt alkutavu runojalan nousussa).

rentukkaoja

Kiukkuni kulki ojan ohi,

rentukkaojan reunamilla.

Kyistä poikaa peljästyi,

säikkyi poikaa sähikäistä.

Nosti pojan polkuselle,

kyyn kylvi kumpareelle.

Pohja poloa puhalsi.

– Satu Haapala, Pirunpelto

ukkospilvi

Tule tänne ukonilma,
säkenöi sadat salamat,
lähetä äkäiset äijät,
itketä ikuiset ikeet,
itkuvirret vuolaat valu
meiän maille ja mannuille,
makoisille marjamaille!

Lähe sitte lyötyäsi
sadat sähäkät salamat,
loittone jo loitommaksi,
kaiu kumu kauemmaksi
jalkoja jomottamasta,
sää sivuja särkemästä!

– Satu Haapala, Savu kulkee polkua pitkin

tummat pilvet

Katso muut runoihin liittyvät kirjoitukset

Runotuotteet

Vanhat kivilabyrintit, jatulintarhat ovat myös muinaismuistolain nojalla suojeltavia muinaisjäännöksiä. Niitä on käytetty erilaisiin riitteihin. Faktatietoa jatulintarhoista löydät muun muassa tarinan Kuinka jatulintarhat syntyivät lopusta löytyvästä videosta.

Seuraa blogia

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta.

Ota osaa keskusteluun

5 kommenttia

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: