Monilta osin yhteiskunta on tehnyt viime päivinä paluuta menneisyyteen. Suuri osa perheistä on enemmän yhdessä kotona, huolehditaan niistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa. Ei suhata paikasta toiseen koko ajan.
En halua kuitenkaan nostalgisoida menneisyyttä; moni asia on nyt paljon paremmin kuin vaikka muutama vuosikymmen sitten, puhumattakaan pidemmästä ajasta. Samaan aikaan rakkaista harrastuksista ja osittain ystävien ja sukulaisten tapaamisesta luopuminen on raskasta. Ristiriitaisia tuntemuksia ja ajatuksia risteilee monen mielessä.
Perjantaina 20.3. vietetään kevätpäiväntasausta. Aurinko on suoraan päiväntasaajan yläpuolella, ja valoa on vuorokaudessa pian taas pimeyttä enemmän. Jos katsotaan tarpeeksi kauas menneeseen, vanha kansa on seurannut muun muassa lintuihin, lumien sulamiseen ja jäiden lähtöön sekä kalojen kutuun liittyviä kevään merkkejä. Mitähän olisi vanha kansa sanonut menneestä eteläisen Suomen ”talvesta”?
Vesilinnut tuovat kevään
Kevätpäiväntasauksena on »tasain yö, tasain päivä». Lisääntyvän valon myötä luonto herää ja esittelee yhä uusia kevään merkkejä. Kevätpäiväntasaus on erityisesti kurkien ja muiden lintujen paluumuuton aikaa. Kevätpäiväntasauksena kurjen sanottiin ottavan lentoasennon kaukana etelässä kohti pohjoista ja tokaisevan: »Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistani».
Joutsenten ääniä olenkin jo kuullut ja kaunokauloja nähnyt lentävän – kuulostellaanpa kurkia, kun kuljetaan luonnossa!
Uralilaisten uskomusten mukaan muuttomatkoja tekevät vesilinnut ovat taivaallisten jumalten viestinviejiä. Lintujen tie ylisen ja ihmisten maailman välillä kulkee pitkin Linnunrataa. Vesilinnut tuovat joka vuosi kevään maailmaan.
Kevätpäiväntasauksen aikoihin teeren kukerrusta kuunneltiin tarkalla korvalla. Jos soidin alkaa ennen kevätpäiväntasausta, keväällä on tiedossa vielä lumisateita. Jos vasta sen jälkeen, keväästä tulee ilmojen puolesta kaunis. Hyvistä keleistä kertoo myös päivää edeltävä kirkas täysikuu. Jos täysikuu on tasauksen jälkeen, on odotettavissa hallaöitä. Tänä vuonna maaliskuun 9. päivän superkuun jälkeinen täysikuu on 8.4.
Kevätpäiväntasaus ei ole ollut vanhan kansan pyhäpäivä, mutta sitä on pidetty vuoden »kuivimpana» päivänä. Tämä tarkoitti sitä, että jos asioita tällöin hävitettiin, ne myös pysyivät poissa. Kevätpäiväntasausta pidettiinkin hyvänä päivänä pajun ja lepän poistamiseen pelloilta sekä lutikoiden hävittämiseen. Taitaa kuitenkin olla turha toivo, että se hävittäisi myös koronaviruksen.
Punamarjanpäivänä punaisista juomista terveyttä
Rahvaanuskon tavat perustuvat vuosituhantiseen maatalousyhteiskuntaan, jossa lämpötilanvaihteluilla on ollut viljelijälle suurempi merkitys kuin auringon tasauksilla. Varsinaisesti kevätpäiväntasaukseen liittyviä uskomuksia ja tapoja tunnetaankin vähän.
On arveltu, että kevätpäiväntasauksen tapoja ja uskomuksia olisi siirtynyt osaksi Kevät-Maariaa, jota vietetään 25. maaliskuuta. Kristillisessä perinteessä Kevät-Maarian eli Marjanpäivän tai Punamarjanpäivän tarkoitus on ollut juhlistaa Kristuksen neitseellistä sikiämistä yhdeksän kuukautta ennen joulua.
Monet kansanomaiset Marjanpäivään liittyvät tavat ja uskomukset kuvastavat kuitenkin enemmän keväisen suomalaisen luonnon ilmiöitä ja vanhaa luonnonuskoista uskomusmaailmaa kuin kristillistä teologiaa.
Marjanpäivä – Marjan nimipäivä muuten on nykykalenterissa 15.8. – on ollut toiselta nimeltään myös Punamarjanpäivä, jolloin on syöty punaisia karpaloita. Samoja tapoja tunnetaan Virosta, jossa on myös juotu Marjanpäivänä punaisia juomia, jotka ovat antaneet terveyttä, voimaa ja kaunista ihonväriä tulevalle kesälle. Virolaisilla Marjanpäivä on ollut myös naisten pyhä.
Marjanpäivästä juhannussää
Marjanpäivää pidettiin myös säiden taitekohtana, josta on ennustettu lukemattomin tavoin tulevaa säätä. Mitä sää Marjana, sitä se on Jyrkiin eli karjanuloslaskupäivään asti (23.4.). Minkälainen ilma on Marjana, sellainen on juhannuksena. Jos Marjanyönä on kirkas tähtitaivas, tulee hyvä sieni- ja marjavuosi. Iltakävelyllä siis katse taivaalle! Tulee hyvä marjavuosi, kun puissa on Marjanpäivänä huurretta.
Sanottiin myös, että Marjanpäivän jälkeen on vielä yhdeksän tuiskua!
Kevätpäiväntasaus ja Marjanpäivä ovat myös metsälintujen soidinaikaa ja haukien kutuaikaa. »Marjalta kala kudulla ja lintu soitimella», sanottiin. Keväällä ruokavalion osaksi saatiin tuore kala. Kevätpäiväntasauksen tienoilla esiintyykin useita kalastususkomuksia. Uskottiin, että ottavimmat uistimet ja onget tehtiin kevätpäiväntasauksena ja Marjanpäivänä sai vitsoista parhaan katiskan.
Päivätär, elämän äiti
Itämerensuomalaisessa mytologiassa miespuoliset jumalat tekevät maailman, valmistavat kulttuuriesineet kuten raudan ja sammon sekä matkaavat tuonpuoleiseen. Nainen sen sijaan keskittyy turvaamaan olemassa olevan ja ylläpitämään kosmosta. Tässä roolissa hän edustaa elämän lopullisia rajoja: niin syntymää kuin kuolemaakin hallitsee naisjumala. Perinteessä on jopa piirteitä, joista voidaan tulkita maailman syntyneen naisesta.
Jumalhahmona Maaria palautuu kantauralilaisen mytologian elämän äitiin. Elämän äiti yhdistetään etelään, aurinkoon, koivuun ja vesilintuihin. Hän lähettää maailmaan kevään muuttolintujen mukana ja sielut syntyville ihmisille. Hänellä kerrotaan myös olevan poika ja hän auttaa naisia synnytyksen hetkellä. Suomalaisessa mytologiassa elämän äiti on Päivätär, jonka on keskiajalla korvannut auttava ja parantava Neitsyt Maaria.
Päivätär on suomalaisessa muinaisuskossa auringon sekä päivän jumalatar ja kaunis neito, jonka toveri tai jopa kaksoisolento on yhtä lailla kaunis kuun jumalatar Kuutar. Päivätär ja Kuutar omistavat kuun kultaa ja auringon hopeaa, joita näkyy kuun ja auringon hohteessa, ja ehkä myös ”kultareunaisissa” pilvissä auringonlaskun aikaan.
Päivätär ja Kuutar näkyvät toisinaan Pohjolan tyttären tavoin taivaalla kehräämässä kulta- ja hopealankaa sekä kutomassa siitä kultaisia ja hopeisia vaatteita. Kalevalaisissa runoissa neidot pyytävät Päivättäreltä ja Kuuttarelta kaunistuksekseen kultaisia ja hopeisia koruja sekä vaatteita.
Ehkä me voisimme pyytää Päivättäreltä valoa, iloa ja terveyttä kevään tulon mukana.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 