Snellmanin päivää juhlittiin 1800-luvulla Kuopiossa kokoontumalla puistoon aamukuudelta 12.5. kuuntelemaan Palokunnan soittokunnan soittoa.

Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio siteeraa usein puheissaan J.V. Snellmania. Viimeksi viime viikolla uutisoitiin (TS 8.5.2020), että Suomen Muinaismuistoyhdistys viettää 150-vuotisjuhlavuottaan, ja juhlavuoden suojelijana toimii rouva Jenni Haukio. Suojelija siteerasi uutisen yhteydessä Snellmanin sanoja:

”Niin kauan kuin kansakunta rakastaa omaa historiaansa, elettyä muinaisaikaansa, niin kauan on myös toivoa sen tulevaisuudesta.” 

Jenni Haukio on myös kirjoittanut Seura-lehteen kolumnin (Seura 24.5.2017), jossa hän käsitteli seuraavaa Snellmanin sitaattia:

”Yleensä kukaan ei halveksi historiaa syvemmin kuin pintapuolinen tietämätön repostelija. Hän se käsittää, että ihmiskunnan historia pitäisi korjata, ja hän katsoo tehneensä tämän merkillisen havainnon samana päivänä, jona hänen partansa alkoi kasvaa.”

Rouva Haukio toimi suojelijana tilaisuudessa, jossa paljastettiin vuoden 1863 kieliasetuksen muistolaatta Hattulassa 29.7.2017. Tilaisuuden järjestivät Snellmanien sukuyhdistys, Hattulan kunta ja Panssariprikaati.

Tilaisuudella muistettiin J.V. Snellmanin ja Venäjän keisari Aleksanteri II:n kohtaamista Parolannummella 29.7.1863. Keisari antoi tapaamisen perusteella kieliasetuksen, jonka seurauksena suomen kieli saatiin ajan myötä tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle.

Kansalaiskeskustelun ja yhteiskuntakritiikin herättäjä

Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli filosofi, valtiomies ja lehtimies, joka vaikutti monella tavalla suomen kielen, kansan ja valtion kehittymiseen. Hänen myötävaikutuksellaan Suomi sai oman rahayksikön, tavallinen kansa pääsi koulutuksen pariin ja suomen kieli sai lopulta aseman maan virallisena kielenä.

Snellman pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Tämä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä, ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi. Snellman ei osallistunut varsinaiseen fennomaaniseen puoluepolitiikkaan; hän ei ajanut nopeaa sosiaalista muutosta, vaan ensi sijassa sivistyneistön kielenvaihdosta.

Senaattorina Snellman vei ennen muuta läpi rahareformin, markan sitomisen hopeakantaan. Se merkitsi revalvaatiota, joka toistuvien katojen vaikeina vuosina osoittautui hyvin raskaaksi reformiksi. Luotonsaannin kiristyminen johti konkursseihin ja syvensi nälkävuosien hätää, mutta oli omiaan saattamaan Suomen talouden aikaa myöten ulkomaankauppaan nähden vakaalle kannalle.

Metsiä hyödyntämällä eroon metsäläisyydestä

Snellman oli vahva metsän hyväksikäytön puolestapuhuja, käytännön talousmies, jolle kaatamaton puu oli ylellisyystavara. Metsä oli olemassa ihmisten hyödyksi. Snellman kannatti teollisuutta ja maanviljelyä. Metsiin luottaminen merkitsi hänelle köyhyyttä, raakuutta ja tietämättömyyttä. Se oli metsäläisyyden yksi muoto, ja siitä oli päästävä eroon. Näin kirjoittaa Kari Immonen artikkelissaan Puun kulttuurihistoriaa (Puu, puisto, puutarha Varsinais-Suomessa, toim. Eva Latvakangas ja Hannu Laaksonen).

J. V. Snellman oli Suomen ensimmäinen historiallinen henkilö, jonka piirteet otettiin seteliin: vuoden 1940 suurimmassa, 5 000 markan setelissä on hänen kuvansa vanhuksena. 

Päivää juhlittiin jo 1800-luvulla: Aamukuudelta puistoon

Vuosisadan vaihteessa Snellmanin – yhdessä muiden suomenmielisten kanssa – Suomeen juurruttama kansalaisuusaate oli huipussaan, ja toukokuun kahdettatoista juhlittiin komein menoin.

Erityisesti Kuopiossa, jossa Snellman asui vuosina 1843–1849 ja jossa hän tapasi puolisonsa, muistettiin juhlia vuosittain. Juhlapaikkana toimi luonnollisesti Snellmanin puisto.

Ilmoitus Savo-Karjala-lehdessä 11.5.1891:

”Snellmanin päivä. Vanhan totutun tavan mukaan mennään huomenna, J. V. Snellmanin päivänä, k:lo 6 aamulla Snellmanin puistoon, missä Palokunnan soittokunta soittelee.”

Lotan ja Snellmanin kaksintaistelu

Snellmanin päivää suositeltiin yleiseksi liputuspäiväksi jo 1920-luvulla. Vuoden 1929 nimipäiväuudistuksessa J.V. Snellman huomioitiin siten, että nimi Lotta sai väistyä toukokuun 12. päivältä ja sen tilalle tuli Juhana Vilhelm.

Vuonna 1950 Lotta palasi vanhalle paikalleen ja toukokuun kahdennelletoista tuli lisäksi merkintä Snellmanin p. Vuonna 1952 almanakkaan lisättiin yleisten liputuspäivien luettelo, jossa myös Snellmanin päivä oli mukana. Vuodesta 1978 alkaen päivälle on merkitty lisämääre suomalaisuuden päivä.

Lopuksi vielä muutama itse valitsemani sitaatti päivän merkkihenkilöltä, jota on sanottu myös Suomen kansallisfilosofiksi:

”Luottamus tulevaisuuteen se on, joka antaa yksilöille ja kansoille oikean voiman tekemään työtä tämän tulevaisuuden hyväksi.”

***

”Kuka voikaan epäillä, että runous on vaikuttanut ihmiskuntaan valtavammin kuin mikään tieteellinen oppi, kuin yksikään inhimillinen laitos ylipäänsä? Kansojen lapsuudessa laulu oli heidän uskontonsa, heidän moraalinsa, heidän historiansa. Ja kansakunnan kehittyessä kuvastuu sen runoudessa kaikki, mikä kansan keskuudessa liikkuu.”

***

vanhanaikainen kello

Lähteet:

  • Klinge, Matti: Snellman, Johan Vilhelm. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 1.5.2020)
    URN:NBN:fi-fe20051410
    ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu)
  • Kari Immonen: Puun kulttuurihistoriaa, teoksessa Puu, puisto, puutarha Varsinais-Suomessa, toim. Eva Latvakangas ja Hannu Laaksonen. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2007
  • Kirjastot.fi: Kirjasampo. Snellman, Johan Vilhelm
  • Onerva Ollila: Snellmanin päivänä juhlitaan suomalaisuutta. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Lopussa olevat sitaatit:

  • Ikuisia ajatuksia, toim. Martti Haavio, WSOY 1986

Seuraa blogia

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: