Suomessa sauna kuuluu niin juhannukseen kuin jouluun, niin juhlaan kuin arkeen. Kuinkahan moni ottaa joululöylyt savusaunassa?
Vanhastaan kaikki saunat kuten asumuksetkin ovat olleet vailla savupiippua ja niiden käyttötarkoitukset ja nimetkin lomittuneet. Karjalassa saunaa on kutsuttu kylyksi, mutta toisin paikoin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pirtiksi.
Savusaunan tyyppejä ovat turpas- eli turvesauna, orsisauna tai juurakkolaudesauna.
Kansainvälinen savusaunaklubi väittää, että savusauna voidaan rakentaa niin, ettei sen tarvitse palaa.
En tiedä, vieläkö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskuksessa Kunstenniemessä on savusauna. Lapsena vietin siellä monet kesät leireillä, ja kummisetäni, joka soitti tuubaa orkesterissamme, sai useamman kerran savusaunan syttymään tuleen. Kerran taisin itse olla kyseisen saunan löylyissä.
Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon sopivasti juuri 17.12.2020 järjestetyssä hallitustenvälisen komitean kokouksessa. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Lähteet:
Savusauna, Wikipedia
Hyvä savusauna, Suomen Saunaseura ry
Museoviraston tiedote
Luukku 1
Luukku 2
Luukku 3
Luukku 4
Luukku 5
Luukku 6
Luukku 7
Luukku 8
Luukku 9
Luukku 10
Luukku 11
Luukku 12
Luukku 13
Luukku 14
Luukku 15
Luukku 16
Luukku 17
Muita joulupostauksia:
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 