Enpä hangoitellut vastaan, kun aulis ja empaattisen oloinen naisoletettu avasi minulle oven. Kernaasti pujahdin oitis sisään leudosta, mutta kosteasta talvisäästä, semminkin kun kunnon kohmelo ravisteli olemustani.

Vanha kuoma – tai niin luulin –, entinen repsikkani, oli eilisiltana mairitellut minua niin juohevasti, että kun olin muutenkin joutilaana, päätin olla parahultaisesti huikentelevainen ja lähteä hänen seurakseen iltaa pitämään.

Tokko meistä kumpikaan osasi arvata, mihin permantoon päämme illan lopuksi iskisimme.

Muistan kyllä penseän, suorastaan ynseän portsarin, sekä notkean hepsankeikan, joka jossain vaiheessa liittyi seuraamme. Nyt tämä samainen naisoletettu piteli keittiön valtikkaa ja kuului tarjoavan lohimedaljonkeja lakkahyydykkeellä. Oli kuulemma tässä kontekstissa ja näillä resursseilla ainoa toimiva konsepti.

Eipä tainnut tulla huokeaksi tämä tempaus, mietin.

Turun Sanomien Extran toimitus testasi kolmessa koulussa, tuntevatko nykynuoret suomen kielen vanhahtavia sanoja ja synonyymejä. Paljastui, että harva tiesi, mitä esimerkiksi huokea, juoheva, hepsankeikka, huikentelevainen ja kohmelo tarkoittavat.

Juttu löytyy 30.1. TS Extrasta sivuilta 30–31.

Testissä sekä tarinassa käytetyt sanat (jotka osalle olivat tuttuja Aku Ankasta):  

Aku Ankan taskukirjoja rivissä kahdella hyllyllä
  • aulis
  • empaattinen
  • hangoitella
  • hepsankeikka
  • huikentelevainen
  • huokea
  • joutilas
  • juoheva
  • kernaasti
  • kohmelo
  • konsepti
  • kuoma
  • lakka
  • leuto
  • mairitella
  • medaljonki
  • notkea
  • oitis
  • parahultainen
  • penseä
  • permanto
  • repsikka
  • resurssi
  • semminkin
  • tokko
  • valtikka
  • ynseä

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta.

Ota osaa keskusteluun

4 kommenttia

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  1. Olisikohan Agricola ja Lönnrot tästä kielen kehityksen suunnasta innoissaan vai kauhuissaan? Jos Aku Ankka kuuluu aikamme tunnetuinpiin tietolähteisiin, ovatkohan kyseisen julkaisun tekijät huomioineet tämän? Kun nykyviestinnässä vallalla ovat erilaiset hymiöt, meemit ja jopa vieraskieliset, useimmiten amerikkalaisperäiset lyhenteet, oman kielemme värikkyys ja vivahteet ovat sananmukaisesti katoavaa kulttuuria ja kansanperinnettä. Siksi mielestäni on tärkeää, että näitä ”vanhahtaviakin” ilmauksia näkee sekä kirjoitettuna että myös kuulisi puhutussa kielessä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä taistelu oman kielemme puolesta on jo menetetty – pikakirjoitettujen sosiaalisten medioiden valta on liian voimakas, jotta kehityksen suuntaan alati pienenevä kielen oikeellisuutta puolustava joukko voisi enää mitenkään vaikuttaa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Totta puhut, veliseni – osin. Aku Ankka viljelee paljonkin vanhahtavaa suomen kieltä, toki myös tekee hauskoja väännöksiä ja uudissanoja – ja esimerkiksi murteille käännettyjä numeroita. Suomenkielisen Akkarin tekijät ovat hyvin tietoisia roolistaan. Siinä olen samaa mieltä, että oman kielemme värikkyys ja vivahteet ovat osin katoavaa kansanperinnettä. Maailma muuttuu, kieli elää, mutta yhtä tärkeää on vaalia kielen rikkautta aikajanan toiseen suuntaan. Se minuakin tähän innoitti!

      Tykkää

      1. Aku Ankan kieli on ollut kyllä riemastuttavaa, joskaan ihan viime vuosina en Akua ole enää lukenut.
        Tuossa vastauksessasi muuten tulikin esille jo seuraavaan keskusteluun mahdollinen aihe: montako erilaista ”-ari” tai vastaavaan päätteeseen loppuvaa uudissanaa kielenkäyttöömme on ilmaantunut? Ehkä tuo ”Akkari” on rajatapaus – onhan esimerkiksi vastaava ”Hesari” ollut käytössä jo varsin kauan. Pukkari, vakkari, olkkari, dekkari, päättäri…

        Liked by 1 henkilö

      2. Makkari, telkkari, talkkari, pikkarit, huppari, simmarit, sammarit, kummarit ja… 🙂 Meillä oli kyllä kumpparit! Ja kun sanoin jumppatunnilla että tehdään kumppareilla, jumpparit olivat hilpeän hämmentyneitä 😄

        Tykkää

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: