Helatorstaista alkaa koivuallergikkojen kärsimyspäivät… eiku siis.. Jos helatorstain tausta on päässyt unohtumaan, tässä viisi kysymystä ja vastausta aiheesta.
Miksi helatorstaita vietetään?
Helatorstai, toiselta nimeltään Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.
Apostolien tekojen sekä Markuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän ajan ennen taivaaseen astumistaan.
Useimmissa Euroopan maissa helatorstai on virallinen pyhäpäivä, niin Suomessakin.
Miksi helatorstai on torstai?
Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai.
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin eli ns. arkipyhäksi. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.
Kuinka kauan helatorstaita on vietetty?
Kristillisenä juhlana helatorstaita on virallisesti vietetty 300-luvulta lähtien. Sen sanoma sisältää lupauksen Pyhän Hengen vuodatuksesta, mikä sitten toteutui helluntaina, jota vietetään kymmenen päivää helatorstain jälkeen.
Mistä helatorstain nimi juontaa?
”Hela” viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita.
Miten helatorstaita on aikoinaan Suomessa juhlittu?
Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun. Sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon. Joidenkin helk- tai hiisi-alkuisten paikkojen tiedetään olleen hela- eli helkajuhlan viettopaikkoja.
Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Juhlatulen sytyttämiseen on liittynyt tiettyjä sääntöjä. Tuli voitiin tehdä kitkavalkeana ja siinä sai polttaa vain tiettyjä puita. Keski-Suomesta tallennetun tiedon mukaan sytytykseen käytettiin yhdeksää eri puulajia. Kyläläisillä saattoi myös olla tapana tuoda tullessaan tuleen yksi puu, oksa tai varpu. Tulessa poltettiin katajaa ja tervaa, joiden synnyttämän kitkerän savun uskottiin karkottavan pahantahtoista väkeä.
Lähteet:
- Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen. Evl.fi
- Hela- eli helkajuhla. taivaannaula.org
- Helatorstai. Wikipedia
Lue myös:
Pakanoiden tanssista pyhään Walburgaan
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 