Äitini on kiusoitellut miestäni, että pitikö se mökki rakentaa niin kauas sen takia, että pääsee mahdollisimman kauas anopista.
Miksi mökille kannattaa ajaa 12 tuntia? Meillä ei – ainakaan tietojemme mukaan – ole mitään sukusiteitä Etelä-Lappiin tai Posiolle. Jonkinlainen henkinen koti meillä kuitenkin siellä tuntuu olevan.
Tässä 10 syytä, miksi me reissaamme pitkän matkan mökille aina kun mahdollista.
Pohjoisen kesä. Kesä keskellä Etelä-Lapin korpiluontoa. Hiljaisuutta, vain luonnon ääniä ja satunnaista koiran haukuntaa tai traktorin pörinää kauempaa.
Hyttysiä on etelässäkin, ei niitä täällä kiusaksi asti yleensä parveile.
Pohjoisen talvi. Paljon lunta, rauha, hiljaisuus. Toki joulun ja uudenvuoden tienoilla voi olla kovia pakkasia, silloin nautitaan rauhasta omassa mökissä.
Järvi. Puhdas, kirkas vesi!
Olemme varttuneet meren äärellä, uineet lapsuutemme kesät meressä, kävelleet nuorina vastarakastuneina pitkin Ruissaloa.
Silti. Täällä on puhtaat, kirkkaat vedet, ei sinilevää, ei ruuhkaa rannalla. Iän myötä myös kylmäuinnista on tullut meille tärkeää, ja sitä on aika paljon helpompaa harrastaa pohjoisessa. Ainakin loppukeväällä, kesällä ja syksyllä.
Talvella tosin avannon tekeminen metrin paksuiseen jäähän ei meidän konsteillamme onnistu.
Mökki on oma. Olemme majoittuneet useissa vuokramökeissä Posiolla, upeissa paikoissa, viihtyisissä mökeissä. Kun löytyi oma tontti, majoituimme ennen mökin valmistumista aivan lähistöllä kelohirrestä rakennetuissa vuokramökeissä, joita voisi sanoa myös huviloiksi. Saimme muutaman kerran tilaisuuden majoittua myös vanhan porotilan päärakennuksessa, joka oli aivan ihana monine huoneineen ja isoine leivinuuneineen.
Mutta – oma on silti oma. Omiin tarpeisiin suunniteltu, oman maun mukaan varusteltu ja sistustettu.
Terassi. Tänä kesänä valmistunut terassi on kenties mennyt jopa laiturin ohi lempipaikkanani mökillä. Aivan luksusta nautiskella edessä aukeavasta järvimaisemasta terassilla istuskellen pienessä tuulenvireessä!
Makuuhuone. Kaiken muun mukavan lisäksi aamulla ensimmäiseksi silmiin osuu järvinäkymä. Sitä paitsi, mies on valinnut ihanat värit ja tapetit.
Sauna. Muuten en ole erityinen saunafani enkä kestä kuumia löylyjä, mutta oma mökkisauna on tietysti erityinen. Avoimen veden aikaan käymme saunassa noin joka toinen päivä, ja joka saunakerralla kolme kertaa järvessä, oli vesi sitten 4- tai 20-asteista.
Laituri. Veden äänet ja liikkeet, rantakivet kirkkaassa vedessä, taivas tyynessä vedenpinnassa, auringon kimallus aalloissa!
Takka. Talvisin tai viileinä kesäiltoina ei mikään ole mukavampaa kuin nauttia takan lämmöstä ja katsella tulta.
Kevät. Keväthanget, valokuvaushiihto järven jäällä. Pääsiäislomat.
Jäidenlähtö on minulla vielä näkemättä – ehkä jonain vuonna.
Myös syksyn ruska on itselläni vielä kokematta mökillä.
Tämä oli viimeinen mökkipäiväkirjapostaus tältä erää. Kenties jollain seuraavalla reissulla lisää! Kiitos kun luit!
Lue aiemmat mökkipäiväkirjat:
- 21.–23.6.2021
- 24.–25.6.2021
- 26.–27.6.2021 – Lyhyet muistiinpanot
- 28.6.–4.7.2021 – Viikon lyhyet
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 