Lokakuu – vielä vähän aikaa värikäs, ennen kuin pimeys ja harmaus todella alkavat. Joillekin syksy on mukavaa käpertymisen aikaa. Itse olen syksyn lapsi ja tykkään lokakuusta, mutta sen jälkeen pimeys koettelee.
Lokakuu alkoi Turun Kirjamessuilla, jossa olin perjantaina mukana Runoviikko ry:n järjestämässä Varsinais-Suomen Runokimarassa. Esitin musiikkiaiheisia runoja messujen teeman mukaisesti.
Runokimarat ovat messujen jokaisena päivänä, joten ehdit vielä viikonloppuna kuulemaan muita varsinaissuomalaisia runoilijoita! Jokaisella on viitisen minuuttia aikaa esittää omia runojaan.
Tutustu Kirjamessujen ohjelmaan
Oikean reunan ruskakuvan löysin autotallin siivousta aloitellessani vanhasta ranskankielisestä Kanadaa käsittelevästä kirjasta. Päätin luopua vanhentuneesta opuksesta, ja otin muutamia kuvia talteen ennen kuin irroitin kannet poltettaviin roskiin ja sisäsivut paperiroskiin.
Lokakuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla alkaa ohjaamani runo- ja äänimeditaatio Raisio-opiston ohjelmassa. Odotan mielenkiinnolla, miten osallistujat ottavat vastaan äänimeditaatio-osuuden, joka on nyt mukana ensimmäistä kertaa.
Viikon väritkin ovat pehmeät ja pastelliset. Aukeaman oikeaan reunaan syntyi kokoelma ajatuksia ja voimalauseita.
Viikolle 41 halusin tuoda kesän muistoja niin teksteihin kuin kuviin. Löysin jostain mainoksesta hienon lintukuvan, ja koko aukeama sai sen jälkeen vihreän teemavärin.
Tein tuunauksia keväällä ja kesällä, enkä enää muista, mistä löysin kehystämäni tekstipätkän. Se tuntui, ja tuntuu edelleen, tärkeältä muistutukselta.
Viikko 42 saattaa näyttää sekavalta, mutta minulle siinä näyttäytyy kollaasin kauneus. Aukeama lähti kuvasta, jossa on sormet pianonkoskettimilla. Se muistuttaa kevään konsertin valmistelusta.
Sen jälkeen kokonaisuus rakentui harmaan, beessin ja vaaleanpunaisten sävyillä ja pienillä muistutusteksteillä.
Tekovaiheessa olin siinä uskossa, että viikko 42 on syyslomaviikko kuten aina. Siksi mukana on muistutus vapaan pitämisestä. Nyt syyslomaviikko tulikin yllättäen aiemmin, enkä sopinut siihen lomaa.
Ehkä pari päivää kuitenkin voisin pitää viikolla 42… Kun lapset eivät ole enää kotona, ei loman ajankohdalla ole niin väliä.
Lokakuun loppu on täynnä ihania asioita höyhenestä neilikkaan ja orvokkeihin, vaaleansinisestä penkistä koruihin. Vaaleansininen penkki ja oranssinkeltaiset orvokit olivat vastustamaton yhdistelmä, josta aukeama sai värimaailmansa.
Ihania asioita se on täynnä muutenkin: marraskuussa avautuu Lemun kirjastossa Tiltu Nurmisen, Veera Ruohomäen ja minun yhteisnäyttely ”Naisen ääni muinaisuudesta tulevaisuuteen”. Siitä lisää myöhemmin…
Kalenteriin pääsivät mukaan taiteilija Meiju Niskalan oranssit, pimeässä hohtavat saappaat, erityisherkkyys ja tietoinen toiminta mielen autopilotin sijaan.
Minkä näistä lokakuun voimalauseista tai tekstikatkelmista laittaisit omaan kalenteriisi? Vai jotain ihan muuta?
Katso aiemmat vuoden 2021 kalenteripostaukset:
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 