Kokoonnuimme ystävän kotiin parin muun ystävän kanssa rakentamaan itsellemme rummut. Minulle rumpu oli ensimmäinen, muut olivat jo konkareita.
Poronnahat ja koivukehikot oli tilattu valmiiksi pohjoisesta, muut tarvikkeet jokainen toi itse.
Leikkasimme aluksi nahasta kehikkoa sopivasti suuremman pyöreän rumpunahan. Nahka tuntui kuivana lähes samanlaiselta kuin ohut pahvi. Läpinäkyvät kohdat ovat ohuempia, ja voivat mennä helpommin rikki, jos sellaisia sattuu rumpuun.
Rumpunahan sitomista varten tarvitsimme pitkiä nahkasuikaleita. Laitoimme sekä suikaleet että rumpunahan veteen kostumaan.
Kun nahka oli jonkin aikaa kostunut vedessä, sen sai halutessaan laittaa värjäytymään. Olin tehnyt väriliemen rooibosteestä ja kurkumasta.
Värjäystekniikoita on monia. Itse rypistin nahan tolloksi ja laitoin kumilenkeillä tiukkaan kiinni.
Koivuvanerista tehdyn kehikon kuviot tulivat hienosti näkyviin, kun kehikkoon oli laitettu puuvahaa. Valitsin väriksi kastanjanruskean.
Kun kehikko oli kuivunut ja rumpukalvo värjäytynyt parin yön yli, jatkoimme työtä. Jännittävintä oli avata rumpunahka paketista ja nähdä, millaisia kuvioita ja värejä oli syntynyt.
Olimme ennen kostutusta tehneet rumpunahan reunoille vyönrei’ittimellä tiettyihin kohtiin reikiä, joista nyt pujotimme kaikkein pisimmän nahkasuikaleen. Sen avulla aloimme pikku hiljaa kiristää rumpukalvoa.
Seuraavaksi pujotimme alapuolelta kulkevat suikaleet, joiden avulla saimme kiristettyä kalvoa lisää.
Kädensijaksi teimme punoksen, jossa kolme suikaletta vedettiin yhteen. Minulta meni yksi suikale poikki, ja punoksesta tuli hiukan epäsymmetrinen. Sellainen kuin minä itsekin olen.
Kun solmujen päät oli leikattu lyhyiksi, aloimme huovuttaa rumpukapulan päähän villaa. Kapulan oli jokainen hakenut luonnosta. Minun kapulani on kuorimatonta haapaa, kuinkas muuten.
Ensikertalaisen huovutus ei tullut ihan samassa ajassa valmiiksi kuin kokeneempien huovuttajien. Jatkoin huovutusta kotona.
Muutaman päivän kuivumisajan jälkeen pääsin kokeilemaan – ja toimiihan se! Kännykän äänityksellä rummun syvää ja kumeaa ääntä ei valitettavasti saanut kunnolla talteen.
Saapa nähdä mitä rumpuni ja minä keksimmekään! Puhumattakaan yhdessä muiden rummuttajien kanssa!
Lue myös:
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 