Lapsuuden jouluista on jäänyt monia ihania makumuistoja. Kun herkkuja ei meillä yleensä syöty muuten kuin juhlapyhinä, jouluna herkuttelu oli sitäkin juhlavampaa. Tässä omista makumuistoistani parhaat.

Riisipuuro. Aattoaamupäivänä keitettiin riisipuuro, joka syötiin väskynäsopan kanssa joulurauhan julistuksen jälkeen, kinkun kypsymistä odotellessa. Tämä on erityisesti yksi äidin lempimuistoista: minä sain koululaisena tehtäväksi joulupuuron tekemisen, sitä kun piti hämmentää usein. Tein kuulemma erityisen hyvää riisipuuroa. Riisipuuroon en ole kyllästynyt, teen sitä edelleen arkenakin väli- ja iltapalaksi mantelimaitoon keitettynä. Ja jouluna, tottakai.

Kinkku. Lämpimänä ja kylmänä, uuteenvuoteen tai pidemmällekin, jos olisi sattunut riittämään. Muistan, kun sisko sai koristella kinkun neilikoilla ja kuorrutuksella. Hassua, ajattelin. Ei kinkku kaipaa mitään koristeita. Saattoi olla kateutta, kun sisko osasi tehdä jotain erilaista, mitä meillä ei ollut ennen ollut.

Äidin joululimppu. Se oli pehmeää, sopivasti makeaa, eikä sitä syöty kuin jouluna. Minun muistikuvieni mukaan.

Käpykakku. Sekä marsipaanikuori että sisus, oi että! Odotin aina malttamattomana, koska päästään jälkiruokaan. Marsipaanikuori taisi jakaa mielipiteitä – mahtoiko olla jompikumpi veljistä, joka antoi omasta kakkupalastaan kuoren minulle.

Äidin leipoma taatelikakku. Niin suussasulavaa! Äiti leipoi kotoa muutettuanikin meille aina taatelikakun jouluksi. Kun sain keliakian, hän teki sen gluteenittomana.

Joulutortut. Tähtitortut ja puolikuut, luumuhillotäytteellä. Näitä leivoimme usein sisarusten kesken jouluna.

Budapest. Joulusuklaiden jaettu ykkössija. Muistan vielä samettisen maun, vaikken ole aikoihin voinut enää näitä syödä.  

After Eight, se toinen joulusuklaa jaetulla ykkössijalla. Toisin kuin Budapestejä, näitä pystyi syömään niin paljon kuin kehtasi.

Glögi. Glögikausi on minun mielestäni ympäri vuoden! Rusinoilla tai ilman, manteleilla tai ilman. Mutta Marlin pullossa, ei mitään muuta. Kaikki muut ovat korvikkeita. Esikoisemme on perinyt tämän glögihulluuden.

Osuiko joku makumuisto samoihin sinun muistojesi kanssa?

Lue myös:

Jouluherkkua vieraille: Kaiketon ja vegaaninen joulupiiras

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: