Hyvää kevätpäiväntasausta, onnellisuuden päivää, maailman metsäpäivää ja runouden päivää!

Sunnuntaina 20.3.2022 on kevätpäiväntasaus sekä YK:n onnellisuuden päivä. Seuraavana päivänä vietetään YK:n maailman metsäpäivää sekä vielä maailman runouden päivää.

Mietin, miten absurdia on onnellisuuden päivä keskellä tätä aikaa, jossa hätä, huoli, ahdistus, suru, pelko ja kiukku nousevat pintaan uutisia seuratessa. Ehkä juuri sen takia onkin tärkeää huomata ne pienetkin asiat, jotka tuovat meille onnellisuutta.

Ja toisaalta – onhan meillä kevät, aurinko, ja monella tavalla asiat hyvin. Suomi oli World Happines Reportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa.

Suomen YK-liiton onnellisuuden päivän sivu kertoo: ”Kansainvälinen onnellisuuden päivä pyrkii keskittämään huomiomme onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen kansainvälisen kehityksen ja tavoitekeskeisten yhteiskuntien ytimessä.”

Selvemmin ja konkreettisemmin kertoo YK:n kansainvälinen teemasivu: ”Since 2013, the United Nations has celebrated the International Day of Happiness as a way to recognise the importance of happiness in the lives of people around the world. In 2015, the UN launched the 17 Sustainable Development Goals, which seek to end poverty, reduce inequality, and protect our planet – three key aspects that lead to well-being and happiness.”

Tämä sitoo kestävän kehityksen selkeästi osaksi onnellista elämää ja hyvinvointia. Ja syystäkin – ilman kestävää kehitystä kaikilla ei ole mahdollisuutta onnelliseen elämään.

Kun palataan arjen tasolle, Positiivarien Aamun ajatus 16.3.2022 oli osuva:

”Hyviä asioita elämässä ei saa erillään, vaan ne tulevat kaiken muun mukana. Me tarvitsemme vain hyvän siivilän.”

Tarvitsemme sydämen ja silmät, jotka näkevät hyvän. Ja kädet, jotka tekevät hyvää. Hyväntekeväisyys lisää tutkitusti onnellisuutta.

”Onni syntyy ajatuksenkokoisista asioista” on blogini motto, joka näkyy blogin nimen yläpuolella. Kirjoitin sen jo koulu- tai lukioaikana pieneen korttiin. Keräsin kortteihin ajatelmia, sekä omia että toisten, ja koristelin ne tarralla tai kuvalla.

Kaikki tunteet kuuluvat elämään, mutta meillä on myös mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja, minkälaisia ajatuksia ja tekoja haluamme elämäämme. Ajatuksia ja tekoja muuttamalla voimme muuttaa myös tunteita, jos tuntuu, että olemme jääneet sellaisten tunteiden kierteeseen, jotka eivät enää palvele meitä.

Toinen joskus nuorena kirjoittamani ajatus:

”Elämän A ja O: arkipäivän onnenmurut.”

Arjesta se onni löytyy. Viime päivinä olen itse ollut onnellinen esimerkiksi siitä, että koti on rauhallinen, kaartinjääkäri palasi reserviin iloisena, koronatesti näytti negatiivista, samoin toinen, ja esikoinen kävi pyörätreenin lomassa katsomassa ja juttelemassa. Flunssakin näyttää menevän ohi.

Aika monet löytävät onnea myös metsästä. Minulle, kuten monille suomalaisille, metsä on oleellinen osa hyvinvointia. Suomessa metsä on usein verrattain lähellä, ja metsään on helppo mennä, toisin kuin monessa muussa maassa.

Lopuksi on tietenkin palattava vielä maailman runouden päivään.

”Runous on yksi puhtaisimmista kielellisen vapauden ilmentymistä. Se on kansojen identiteetin ainesosa ja ilmentää kulttuurin luomisenergiaa, sillä se pystyy uusiutumaan jatkuvasti”, sanoo Irina Bokova, UNESCO:n pääjohtaja.

Maailman metsäpäivän ja maailman runouden päivän 21.3. kunniaksi tässä sinulle metsäruno.

P.S.

Kevätpäiväntasauksena vanha kansa sanoi kurjen ottavan lentoasennon kaukana etelässä kohti pohjoista ja tokaisevan: »Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistani». Jos haluat lukea lisää kevätpäiväntasauksesta, kirjoitin tästä Punamarjanpäiväänkin liittyvästä taitekohdasta kaksi vuotta sitten.