Olen Uskelanjoen latvajoen ja -puron rannalla Salon Rekijoella maisemassa, josta on löydetty merkkejä asutuksesta jopa 8000 vuoden takaa. Suomen muinaisin, jo häviämässä ollut lammasrotu, ahvenanmaanlammas, laiduntaa näitä niittyjä ja ketoja. Pehmeävillaiset, sirot lampaat monipuolistavat alueen kasvi- ja eläinlajistoa laidunnuksellaan.

Maatalouden tehostuessa monista vanhoista laidunalueiden hoitomenetelmistä on luovuttu. Perinteisistä hoitomenetelmistä luopuminen merkitsee perinnebiotoopeille luontotyypin oleellista muuttumista, lajiston köyhtymistä ja usein myös luontotyypin vähitellen tapahtuvaa häviämistä umpeenkasvun myötä.

Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, yleensä runsaslajisia elinympäristöjä. Ennen maatalouden harjoittamista maisemassa laidunsivat villieläimet, jotka pitivät maiseman avoimena.

Vuonna 2018 julkaistiin perinnebiotooppien luontotyyppien uhanalaisuusarviot. Kaikki perinnebiotoopit ovat arvioinnin mukaan uhanalaisia. Kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt, tulvaniityt, suoniityt, lehdesniityt, hakamaat ja metsälaitumet osoittautuivat kaikkein uhanalaisimmiksi perinnebiotooppien luontotyyppiryhmiksi. Nummet on arvioitu erittäin uhanalaiseksi luontotyyppiryhmäksi. (Ympäristöhallinnon verkkopalvelu)

Perinnebiotooppien perinteinen hoito on pääasiassa ollut niittoa, laidunnusta tai heinänkorjuun jälkeistä laidunnusta. Lisäksi hoitomenetelminä ovat olleet muun muassa puuston harventaminen, tulvittaminen, ei-toivotun kasvillisuuden poistaminen, kevätsiivous sekä kulotus. Laitumia ja niittoniittyjä ei ole lannoitettu, muokattu tai kylvetty.

Sen lisäksi, että niittyjen ja ketojen perinteinen hoito lisää luonnon monimuotoisuutta, se turvaa myös ruoantuotantoa: niityt ja kedot ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille.

Olen tutustumassa Rekijoella ystäväni Tainan omistamaan Kesälänpuron ranta-alueen perinnebiotooppeihin, jotka kuuluvat Kaurialan tilaan. Tainan äidinäidin Anna Kesälän toiveesta tilakeskukselle annettiin nimi Kauriala vuonna 1960. Se on kuulunut Kesälän yksinäistalon kylään ja on ollut osa Kesälän tilan maita.

Aikaisemmin nimetön puro sai puolestaan nimen Kesälänpuro Valonian purotaimenkunnostuksissa vuonna 2013. Tilan maat olivat saman suvun hallussa vuosina 1697–1968. Kesälän tilan eläimet laidunsivat alueella siis vuosisatoja.

Tila oli vuonna 2021 pilottina mukana luonnon monimuotoisuutta vahvistavassa Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.

Kesälänpuron alueelta löytyy lähes kaikkia perinnebiotooppeja aina kosteikosta harvinaiseen kuivaan kallioketoon.

– Ajattelen, että minulla on vastuu siitä luontoalueesta, jonka olen saanut hoidettavakseni. Haluan tehdä jotain konkreettista luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. Helmi-hankkeessa Ely-keskus avusti laidunalueiden aitatarvikkeiden suunnittelussa ja hankinnassa. Pystytimme mahdollisimman petoturvallista aitaa lähes kuusi kilometriä. Jonkin verran aitaamme itse luonnonlaidunalueita vielä lisää, Taina kertoo.

Mitä sitten auttaa yhden tilan laiduntaminen luontokadon pysäyttämisessä?

Helmi-ohjelmassa perinnebiotooppien kunnostuksen ja hoidon tavoitteena on luoda laadukkaasti hoidettujen perinnebiotooppien muodostama verkosto niistä riippuvaiselle lajistolle. Jokainen yksittäinen perinnebiotooppialue auttaa osaltaan turvaamaan lajien monimuotoisuutta.

Perinnebiotooppien hoidossa lammas on sopiva ensimmäiseksi laiduntajaksi.

– Halusin juuri ahvenanmaanlampaita, koska tämä vanha suomalainen alkuperäisrotu on ollut häviämässä. Voin näin omalta osaltani tukea rodun säilymistä. Ne ovat myös kauniita, pehmeävillaisia ja luonteeltaan aivan hurmaavia: persoonallisia, uteliaita ja vilkkaita, mutta silti niissä on rauhallista läsnäoloa.

Kuusi pyritään poistamaan perinnebiotooppialueilta, jotta aluskasvillisuus pääsee kasvamaan. Näistäkin kuusista suurin osa poistetaan, vain osa jätetään suojapuiksi lampaille. (Kuva: Kaurialan tila)

Kesälänpuron alueiden laidunnus oli ensimmäisenä ajatuksena lampaitten hankinnassa. Oheen tulee pikku hiljaa niittyliha- ja villatuotteiden tilamyyntiä. Lihantuotanto ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Tärkeintä on, että nämä maisemanhoitajat saavat elää hyvinvoivina mahdollisimman lajityypillistä elämää.

Videolla karitsat ovat juuri päässeet laitumelle ja varmistavat määkimisellään, että emä on lähistöllä.

– Toivotaan, että laiduntamisen tuloksena esimerkiksi pystykiurunkannukset lisääntyvät, ja tähän maisemaan ilmaantuu näitä ravintokasvinaan käyttäviä hyvin harvinaisia pikkuapollo-perhosia, joita löytyy lähettyviltä Häntälännotkojen valtakunnallisesti arvokkailta perinnebiotoopeilta.

Voit seurata lampaitten ja karitsojen kuulumisia Facebookissa Kaurialan tilan sivulta.

Ketoneilikka on juuri alkanut kukkia Kaurialan tilan lounaan puoleisella rinteellä. Ketoneilikka on tyypillinen perinnebiotooppikasvi. (Kuva: Kaurialan tila)

YK:n yleiskokous on julistanut toukokuun 22. päivän kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias Runo- ja äänimeditaatio Resonanssin® kehittäjä, viestintävastaava, kv-koordinaattori, runoilija ja lauluntekijä Maskun Lemusta.

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: