arki – Sivu 3 – SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita

Tarina lumikidekuusta

Nouseva aurinko sai kaiken kimaltamaan. Pienet unenpehmoiset pilvet peittivät välillä kuun.

Välillä vain katselin ikkunasta orastavaa aamuruskoa tai isojen puiden huojuntaa tuulessa ja tuiskussa.

Yksi harhaan osunut askel, ja mätkähdän olohuoneen lattialle.

Lähdetäänkö huomenna seikkailulle?

Lepo ei onnistu, jos ei pysty rentoutumaan. Tähän auttavat muun muassa päivän mittaan pidetyt palauttavat tauot.

Näitä keskusteluja, jotka voivat alkaa mistä tahansa ja päätyä mihin tahansa, olen kyllä kaivannutkin.

Toisinaan
sumuisen yön jälkeen

Kaikenlaista olen jättänyt tekemättä tällä viikolla, syystä tai toisesta.

Keskittynyttä hiusten näpräämistä, läppärien ruutujen tarkkailua, Hymyilevä Apollo, suklaasortuminen, sähköinen joulukortti.

Runoviikko tulee aina oikeaan aikaan, keskelle synkintä syksyä marraskuun toisella viikolla.