Sain kesällä runoistani palautetta, että niistä puuttuu aurinko. Ymmärsin, että tässä ajassa ihmiset tarvitsevat ajatusta valosta, auringosta, toivosta.
Avainsana-arkisto:aurinko
Keskiviikon kuvaruno: Maa peittyi kullankeltaiseen
Syys käänsi
kesän ahavoittamat kasvonsa
kohti aurinkoa
Välikatsaus
Miten toiveet ovat omalta osaltani tähän mennessä toteutuneet?
Keskiviikon kuvaruno 1
Auringon kultaista kehrää kudonveden tumman valoisaksiruohon raskaan iloiseksikiven kauniin kuultavaksi. – Satu Haapala Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta. Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi. Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät …
Tarvitseeko minua enää kukaan?
”Mitä minä nyt sitten teen?”, äiti sanoo mielessään kysyneensä isältä.
Auringonvalosta voimaantuen
tunnen
miten tuuli
miten aurinko
miten linnut
Sinulle ja minulle
…mukavia yllätyksiä…
Ovista ja ikkunoista – Joulukalenterin luukku 21
Tällä oviaukolla ja koko rakennuksella on merkittävä yhteys talvipäivänseisaukseen.
Ovista ja ikkunoista – Joulukalenterin luukku 9
Näetkö kirkkaan
vai tumman sävyn?
Suljen silmät, tunnen
Jos pääsiäiskortit jäivät lähettämättä, ja sinulla on ystäviä, joita kaipaat, lähetä tämä!
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 