Suositeltu

Tervetuloa SATUnnaisuuksien maailmaan!

Tule kanssani jakamaan voimaantumisen ja ihmettelyn hetkiä, törmäyttämään työtä ja vapaa-aikaa, kasvamaan kanssani yhtä matkaa, nauttimaan niin taiteista kuin arjestakin!

Seuraa blogia klikkaamalla sydäntä Blogit.fi-sivulla. Omat suosikkiblogit voit merkitä Seuraa-painiketta painamalla, minkä jälkeen suosikkiblogien uudet postaukset näkyvät yläpalkin Seuraa-kohdan kautta. Kannattaa myös kirjautua, jotta suosikkisi pysyvät tallessa ja pääset niihin käsiksi myös muilla päätelaitteilla.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias äiti, viestintävastaava, runoilija ja ryhmäliikuntaohjaaja Maskun Lemusta. Vaikka olen lähtenyt Turusta, turkulaisuus ei ole lähtenyt minusta.

Tekstit ja kuvat ovat omiani, ellei toisin mainita.

Nämä kuvat ovat Myllykoskelta, Kuusamon Pienen Karhunkierroksen varrelta.

Myllykoski Pieni karhunkierros Kuusamo

Mikä on tärkeää, mikä ei,
kuka on menossa
mihin suuntaan ja miksi?
Päivät sukeltavat toisiinsa,
sinä niihin
etkä huomaa virtauksia.


– Satu Haapala

Olen mukana myös Blogit.fi-palvelussa, jonka kautta voit myös seurata uusia postauksia tai ottaa blogin seurantaan.

Taivas syttyy lumeen

Kootut talvirunot, ole hyvä!

lumisade maaseutumaisemassa

Taivas syttyy lumeen
– kuin löytäisi ruutupaperia kaapin kätköistä
ja sanat tulisivat
hiljaa
ja vinhasti
kasaan
eivätkä sulaisi
ennen juhannusta

– Satu Haapala

Rauha putoaa,
lumisade maantiellä.
Valkoinen seutu lepää.

Tästä olen kiitollinen.

– Satu Haapala, Paljas jalka kytkimellä, 2003

lumisia kuusia

Sisimpääni lunta sataa
hiljaa
kevyesti –
höyheniä.
Puhallan kinokset hajalle,
linnun lentoon.

– Satu Haapala, Savu kulkee polkua pitkin, 2012

kylmiä värejä
kiteet kimaltavat iltaa
kohti                             
minua
kiihkeää vauhtia
tai leijuvat
jos katsoo muualta
joku muu

miksi enää olisin
tulisin
kuin joku muu
kiihkeänä kimaltava

– Satu Haapala

Tähdet rätisevät pakkasessa.
Tammi paukahtaa,
jää soimaan.
Savu kattojen yllä
maalaa elämänkuvia,
kissa kihnuttaa jalkaan.

Revontulet
eivät ehtineet tänne.

– Satu Haapala, Haikaran ikävä, 2001

Aurauskeppi ei liiku
vaikka sen heijastin kulkee,
niin kuin kuu
on aina eri paikassa
hirvellä ei ole heijastinta
eikä se näy

peuran silmät
kelluvat
pimeyden keskellä,
loikatessa vilkkuvan peräpeilin
voi vain kuvitella

Onko se mikä liikkuu elossa
mikä paikoillaan kuollut
totta mikä näkyy?

Ajatus loikkii,
jää
elää omia aikojaan,
jään aikoja

maa routii itsensä rikki
uusien
siementen
kasvaa

– Satu Haapala

luminen tie hämärässä

Ohuen sirpin alla
seuraan sinistä tietä.

Laskeutuva lumiharso
näkyy vain pitkillä valoilla.

– Satu Haapala

Liesituulettimen hormi laulaa
talventuulen säestyksellä
vessan ilmanvaihtoventtiili vetää b-osan
lattialaatoissa tanssivat karhut
heräsivät uniltaan samaan aikaan kuin minä
saattavat minut takaisin talventuulen kainaloon

Ja tuuli puhaltaa ulos, ulos
ja uneen

– Satu Haapala

talvista metsää ja peltoa

Kävellään, ollaan hiljaa,
metsään, lintutorniin.
Kalliot, sammalet, puut.
Askelet lumessa.

Jotta jaksaisi puhua.

– Satu Haapala, Pirunpelto, 2009

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Lue myös:

Ihan paras gluteeniton ja maidoton manteli-perunapannari

Ajattelin kokeilla, millaista pannaria tulisi mantelijauhoista ja perunamuusijauheesta. Älyttömän hyvää!

Minusta pannari ei kaipaa edes suolaa, mutta halutessasi voit ripauksen laittaa. Sopii nautittavaksi sekä suolaisten että makeitten päällysten kanssa, tai ihan sellaisenaan. Kokeile!

pannaria, hilloa, teekuppi ja kynttilä

Tarvitset näitä:

  • 2/3 dl maustamatonta soijajugurttia tai kookoskermaa
  • ½ dl juoksevaa kasvimargariinia tai öljyä
  • 3 kananmunaa
  • ½ dl perunamuusijauhoa tai muussattu keitetty peruna
  • 1 dl mantelijauhoa
  • 1 tl ruokasoodaa tai leivinjauhetta
  • 1 tl psylliumjauhetta

Sekoita ainekset hyvin keskenään. Laita uunivuokaan, joka on noin puolet uunipellin koosta.

Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Nauti joko hillon tai voileipäpäällysteiden kera!

pannari ja voileipäpäälliset

Katso myös nämä:

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Mindfulness-rentoutus: Pilvestä irronnut hahtuva

Hae rauhallinen paikka ja anna itsellesi 12 minuuttia tietoista läsnäoloa ja rauhallista hengitystä.

Harjoituksen lopussa oleva runo: Satu Haapala
Harjoitus löytyy myös Punttijumppa-videon lopusta.

Muita mindfulness-harjoituksia:

Lue palautumisesta:

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Lumihangesta valo-olennoksi – Ajatuksia viikon varrelta

Tunnustan, sain idean huipputyyppimme Minna Salakarin Tähän on tultu -blogista. Tarkoituksena oli soveltaa Minnan alkuperäistä ”ajatus päivässä” -ideaa siten, että haastaisin itseni miettimään joka päivä jonkin edes etäisesti hyödyllisen vinkin. En ihan joka päivä päässyt siihen hyödyllisyyteen, ja teksti alkoi muutenkin elää omaa elämäänsä.

Jouduin tosissani keskittymään korona-ahdistuksen torjuntaan, joten lopputuloksena on yhdistelmä vinkkejä ja päiväkirjamaisia pohdintoja viikon varrelta.

Maanantai 4.1.
Kun menet näpsäisemään kännykkäkuvia lumihankien keskelle, ota lapaset pois ennenkuin otat kännykän käteesi. Muuten saat kaivaa kännykän hangesta.

lumiset katajat ja usvainen aamurusko
Sinnehän se hankeen humpsahti kännykkä. Vaikka lasi on säröillä, kosteus ei onneksi päässyt tekemään tuhojaan.

Tiistai 5.1.
Fascia-pallo on hyvä apuväline pitkälle automatkalle. Sen avulla voi hieroa selkää, takareisiä tai pakaroita penkkiä vasten matkan aikana, eivätkä paikat ole niin jumissa matkan jälkeen.


Raisio-opistolta tulee ilmoitus, että kauden aloitus siirtyy kahdella viikolla. Päästäänkö sitten aloittamaan livenä – siis oikeasti Askaisten koululla –, vai valmistaudunko videoon? Kun ei tiedä. Edellisestä live-jumpasta on yli kaksi kuukautta.

Keskiviikko 6.1.
Loppiaisena voi hyvin siivota, vaikkei olekaan kuusta pois vietäväksi. Roskiskaapin putsaamisesta tulee kumman reipas olo. Samalla innolla voi imuroida vaikka puolet huushollista. Eikä tämä ole sarkasmia, toimi ainakin minulla.

Taisi tulla laiskoteltua tarpeeksi lomalla.

Päätän alkaa valmistella sekä live-jumppaa ilman välineitä että keppijumppavideo kakkosta. Musiikkien valinta ja liikkeiden suunnittelu auttavat väkisin pintaan puskevaan korona-ahdistukseen.

Torstai 7.1.
Kunnon naurut pelastavat lomaltapaluupäivän, vaikka sitten hepuliväsymysnaurut työpäivän jälkeen. Siihen riittää, kun mies kertoo melkein laittaneensa kirjanpitäjän postilaatikkoon papereiden sijasta koiran herkkupalapussin (ei sentään kakkapussia).

Opiston ohjelmassa tammikuussa olisi ollut musiikilliset runomatkat, pitää siirtää myöhemmäksi. Mihin siirretään? Mistä sitä tietää, mikä tilanne on huhti-toukokuussa? Ei tiedä. Ja siihen aikaan monet tekevät jo pihatöitä täällä maalla. Ostan lisäaikaa kysymällä, milloin ajankohta pitää viimeistään päättää.

Perjantai 8.1.
Työpäivän taukojumppana suunnittelen ja harjoittelen muutamat keppijumppavideon liikkeet, tulee hyvä mieli.

Turhamaisuus voittaa koronapelon, käyn kampaajalla. Edellisestä permanentistä melkein puolitoista vuotta. Inhoan suoria hiuksia (itselläni), ne hapsottavat eivätkä pysy missään. Tällä mennään ainakin tämä vuosi, muutama siistimisleikkaus riittää välissä.

Tässä kohtaa kuuluisi olla
kävin kampaajalla -selfie, mutta
minä en tykkää ottaa selfieitä,
joten tässä ei nyt ole kuvaa.

Ihmettelen, joudunko tosiaan muistuttamaan itseäni siitä, että vanhempani ovat eläneet sota-aikaa lapsuudessaan, ja meillä on oikeasti kaikki hyvin. Näköjään joudun.

Lauantai 9.1.
Stressaaminen kostautuu yöllä, joka menee samaan tapaan kuin postauksessa Levottomat jalat (RLS) – mistä siinä on kysymys?

Niskasta johtuvaan päänsärkyyn voi kokeilla fascia-krapaa, joka myös mutjuttimena tunnetaan. Sillä kun hieroo kallonpohjaa, alkaa veri kiertää.

Tummuneet banaanit ovat aina mahdollisuus. Viimeksi tein banaanilättyjä, tällä kertaa marjaherkkua.

Luen Tähän on tultu -blogin postausta viime vuoden tapahtumista, ja pohdin, miksen ole halunnut itse kirjoittaa vastaavanlaista postausta. Ei se johdu pelkästään koronasta, tai siitä ettei minulle olisi tapahtunut mielenkiintoisia asioita, vaan isän kuolemasta. En oikein vieläkään ymmärrä, mitä kaikkea se tarkoittaa minulle, minun elämässäni.

Twitteriä selatessani tulee vastaan tviitti, jonka äärelle pysähdyn. ”Mitä teet mieluiten, missä olet omimmillasi?” Vastaan, ja asia jää hyvällä tavalla muhimaan mieleeni.

Sunnuntai 10.1.
Herään sunnuntaiaamuna viiden jälkeen enkä saa enää unta, vaikka teen useita meditaatioharjoituksia. Yhdessä meditaatiossa kehoni oikea puoli alkaa nykiä (eikä pelkästään jalka, joka olisi tyypillinen levottomien jalkojen oire). Oikea puoli viittaa maskuliinisuuteen, isään. Käyn valo-olentona syleilemässä isää, kyyneleet virtaavat. Tunnen olevani kokonainen, ehjä, kevyt.

Kokoan runoja yhteisnäyttelyyn Tiltu Nurmisen kanssa Nousiaisten kirjaston galleriaan helmikuuksi. Teemana on ”True love – Itsensä rakastamisen taito”. Avajaisista ei tiedä, mutten jää murehtimaan sitä. Näyttely todennäköisesti voidaan kuitenkin pitää.

Uusi sähköpöytäni on jo viittä vaille valmiiksi koottu. Vaihdan ainakin kolmatta kertaa mielipidettäni sen sijoituspaikasta. En lopulta valitse sitä, mikä kuopuksen mielestä olisi järkevintä, vaan esikoisen ehdottaman paikan, koska se tuntuu oikealta. Saan pöydän olohuoneen isojen ikkunoiden ja vihreän maiseman ääreen, talon eteläpuolelle. Istumatyöpiste jää pohjoispuolelle makuuhuoneeseen.

Kaipa se pöytälevy vielä illan tunteina jotenkin taianomaisesti kiinnittyy runkoon. Sitten olen valmis uuteen työviikkoon.

etätyöpiste lipaston päällä
Tämä etätyöpiste on nyt aikansa palvellut, eikä välttämättä kovin hyvin…

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Missä runot asuvat, osa 2

miksi
juuri tunteista
siitä, miten
pikkutytön äiti
karussa maassa kasvanut
jaksaa yrittää,
vaikka kaatuu
yrityksiä ja erehdyksiä
vuosikymmeniä
pysyy elossa

kasvaa minun
mittaisiani

kieputan
punaista
matonkudetta

– Satu Haapala

Runo löytyi poimimalla sanoja Kotivinkin artikkelista, joka kertoo olkipukin rakentamisesta.

aikakauslehti pöydällä

Vinkin tämäntyyppiseen runoiluun sain Maskun pari vuotta sitten pidetyiltä harrastemessuilta, ja sama metodi taisi olla käytössä aiemmin Lemun kirjastossa. Runoja syntyi yliviivaamalla mustalla tussilla ylimääräiset sanat poistokirjan sivuilta. Jäljelle jäävät sanat muodostivat runon.

Puuha on tavallaan kuin ristikon täyttämistä, paitsi että saa itse päättää käyttämänsä sanat.

Lue myös ensimmäinen postaukseni aiheesta Missä runot asuvat?

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Lomatunnelmia

Joululoman 2021 välipäivät mökillä Posiolla. Monia mukavia hetkiä: saunomista, lukemista, kirjoittamista, Yle Areenan sarjoja, jumppaa, tanssikoreografian suunnittelua.

Toki ulkoiltiinkin vähän, vaikka pakkasta oli ihan riittävästi. Muutama kuvamuisto jaettavaksi.

mökin makuuhuoneen ikkunoista sininen aamuhämärä, puita ja lunta

tähän näkymään
niin hyvä herätä:
aamun sinihämärä
tervehtii
mökin makuuhuoneessa

koira selällään lämmittelemässä takan edessä

Ihan parasta:
pakkasella
takan lämmöstä
pääsee nauttimaan
joka päivä!

lunta, pilviä ja iltaruskon kapea kajo


iltapäivän
kävelyn jälkeen
rannassa

auringonlaskun
kapea kajo

pilvisen päivän
valohetki

taskulampun valossa illan pimeydessä koiralenkillä lumisessa maisemassa

taskulampun valossa
pienet

kimaltavat
kiteet,
lumiset kuuset

pieni käkkärämänty, lumipeitteinen järvi, metsänreunan takaa sumun peitosta kajastaa aamuaurinko

aamu-usvan
takaa
loman ensimmäinen
auringonnousu

lähtöä edeltävänä
aamuna
:
kädet kohmeessa
pakko mennä
kuvaamaan

aamunkajastus, sydämenmuotoinen jälki järven jäällä

Sydämen
on joku käynyt
tekemässä
maanantaiaamun
kunniaksi!

Mökkeilyyn liittyvää:

Mökkiloman aikana tein (tämän lisäksi) seuraavat postaukset:

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Sinulle ja minulle

Alkavana vuonna toivon sinulle ja minulle…

Oman elämänpuuni latvus

…kauneutta päiviin…

…läheisyyttä…

jumppavälineitä

…terveyttä…

kirjoittajan tanssiesityksestä

…tunteita ja taidetta…

…mukavia yllätyksiä…

…seikkailuja…

…sopivasti juhlahumua…

kollaasi

…pinnan alta löytyviä aarteita…

…jonkin uuden syntymistä…

kirja, laituri ja vesi

…hetkiä auringossa…

…aikaa luonnon yksityiskohtien huomaamiselle…

…sekä paljon paljon rakkautta!

Lue myös:

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Kaksi leipää, lämpötyyny ja muut rakkaat rutiinit

Rutiinit ovat kuin pilkkusäännöt: kun säännöt on oppinut, niitä voi soveltaa sopivissa tilanteissa luovaa harkintaa käyttäen. Mistä rutiineista sinä pidät kiinni aina, mistä haluaisit luopua, mitä uusia haluaisit omaksua?

Aloitatko aamun aina samalla tavalla, teetkö illalla ennen nukkumaanmenoa tietyt asiat? Se on ihan viisasta, ainakin tiettyyn rajaan asti.

Vaikka kielipoliisina pidän pilkkusääntöjä tärkeinä (asiateksteissä), rutiinit ovat meille vielä tärkeämpiä kuin pilkut oikeissa paikoissa. Tähän on useampia syitä:

  • Rutiinit luovat turvallisuutta sekä lapsille että aikuisille. Lapsille rutiinien turvallisuutta tuova merkitys on erityisen tärkeä. Aikuisena tutut rutiinit auttavat vaikeiden elämäntilanteiden yli. Aihetta on tutkittu myös korona-ajan kannalta (Covid-19 epidemian vaikutus arkeen sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainoon).
  • Rutiinit vapauttavat aivokapasiteettia tärkeämpiin, mielekkäämpiin ja luovempiin tehtäviin.
  • Rutiinit tuovat vuorokauteen rytmin ja rakenteen sekä tunteen elämänhallinnasta. Tämä liittyy osaltaan turvallisuuteen. Rutiinit myös auttavat pitämään kiinni hyvistä elämäntavoista (joskin myös huonoista).
sydämenmuotoinen lammikko sorassa

Yhtä tärkeää on joskus irrottautua arkirutiineista hetkeksi. Kaipaamme vaihtelua, lomaa arjesta. Ehkä omia arkirutiinejaan sopivasti muuttamalla saisi vaihtelua korona-arkeen, kun ei ole mahdollista matkustella samalla tavoin kuin yleensä?

Tunnistan itseltäni ainakin kolme sellaista jokapäiväistä arkirutiinia, joista pidän suhteellisen tiukasti kiinni. Lisäksi on ainakin pari sellaista, jotka ovat mukavia ja tärkeitä, mutta niistä voin joustaa useammin.

”Iho rakastaa rutiineja”

Todennäköisesti useimmille naisille on tullut kosmetiikkamainoksissa vastaan lause ”iho rakastaa rutiineja”. Kerrankin mainoslause on oikeassa!

Oma kasvojenhoitorutiinini on sellainen, josta en luovu kuin aivan pakottavasta syystä, en mökkilomallakaan. Pakottava syy voisi olla vaikka se, että joutuisin sairaalahoitoon, tai vastaava tilanne. Tönkkösuolaväsymys ei ole pakottava syy.

Hoitorutiiniini (joka on muodostunut lasten kasvettua, ruuhkavuosina en olisi tähän pystynyt) kuuluvat seuraavat vaiheet:

1. Iltaisin meikinpoisto, jos olen käyttänyt meikkiä (yhä harvemmin etäaikana). 
2. Aamuin illoin puhdistus ensin teepuuöljyllä (mikään muu ei ole yhtä tehokas!), sitten kasvovedellä. 
3. Silmänympärysvoide. 
4. Seerumi ja päivä- tai yövoide. Voiteen korvaan usein jollain ihoöljyllä, koska ihoni on todella kuiva.

Rakastan tätä rutiinia!

Leipää ja…

Ihonhoidon lisäksi toinen, lähes yhtä tärkeä rutiini on aamupala: vihreää teetä sekä kaksi gluteenitonta leipää, päälle rypsiöljyä, vuohenjuustolevitettä, kurkkusiivuja ja lehtisalaattia. 

Tästä joustan yleensä vain matkoilla, tai jos jääkaapissa on jämät gluteenittomasta pitsasta. Jouluna laitan leivän päälle toki kinkkusiivun. 

Jos kotona on joku yllä mainituista aamupalatarpeista loppu, eikä satu olemaan edes pitsanjämiä, joudun roikkumaan jääkaapilla aika kauan löytääkseni jotain aamupalaksi sopivaa. Muut ruoanjämät eivät minulle aamulla maistu, toisin kuin perheen miesväelle. 

…lämpötyynyä

Nukkumaan mennessä minulla on tietyt systeemit. Jalkaan tavalliset, pehmeät sukat ja ohuet säärystimet. Palelevien jalkapöytien ja nilkkojen päälle on saatava kauratäytteinen lämpötyyny (mökillä on toinen, jottei tarvitse kuljettaa edestakaisin). 

Villasukat eivät saa jalkoja lämpimiksi illalla, ja aamuyöllä ne taas olisivat liikaa. Jos jalkoja ei saa lämpimiksi, alkavat RLS-oireet (lisätietoa levottomat jalat -oireyhtymästä postauksestani). 

Polvien alle tavallinen tyyny, jotta selkä on paremmassa asennossa. Makuuhuoneen ovi raolleen juuri sen verran, että koira pääsee siitä kulkemaan – ei yhtään enempää, jottei valoa tule liikaa (siitä keittiön uuninvalosta, jonka on oltava päällä, jotta makuuhuoneen ilmanvaihtoanturin vilkkuvalo ei häiritse). 

Ja sitten vielä silikoniset korvatulpat, jos mies katsoo telkkaria olohuoneessa. 

Näistä voin joustaa helpommin

Aamuisin venyttelen pikaisesti ennen sängystä nousemista niksauttamalla selkänikamat auki kiertovenytyksellä. Joskus venyttelen pidempäänkin, mutta jos tilanne vaatii, voin jättää venyttelyt väliin. 

Toinen mukava, mutta ei-niin-välttämätön rutiini on koiralenkki illalla yhdessä miehen kanssa. Siinä vielä vaihdetaan päivän kuulumisia tarkemmin, ja tarkistetaan seuraavan päivän aikataulut.

iltarusko ja metsänreuna

Vaikka emme aina paljon puhuisikaan, yhteinen hetki on tärkeä. Näkyykö peuroja tai jäniksiä, tai jopa kettu? Ilveksiä tai susia ei ole tullut onneksi vastaan, vaikka niitä seudulla liikkuukin aina ajoittain. 

Lenkki jää väliin, jos olen ollut jumpassa ja olen menossa suihkuun, tai jos ajankohta menee jostain syystä niin myöhäiseksi, että olen liian väsynyt ja lääketokkurassa RLS-lääkkeiden takia.

Laitan myös aina iltaisin seuraavan päivän vaatteet valmiiksi esille, yleensä myös viikonloppuisin. Saatan joskus vaihtaa joitain valintoja aamulla, jos fiilis onkin erilainen kuin edellisenä iltana. 

Näistä haluaisin luopua

Tiedostan itseltäni kaksi rutiinia tai huonoa tapaa, joista voisin luopua: teenjuonti pitkin päivää (hampaat värjäytyvät) ja sähköposteihin vastaaminen lähes jatkuvasti työpäivän aikana. 

teekuppi ja teepussin mietelause

Jos tekisin uudenvuodenlupauksia, voisin luvata luopua näistä huonoista tavoista. Minulla ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia, mutta pitäisiköhän nyt tehdä poikkeus? 

…ja nämä haluaisin ottaa käyttöön

Jos puhutaan jokapäiväisistä asioista, jokailtainen vatsatreeni olisi rutiini, jonka voisin ottaa käyttöön jo ennen kuin selkä taas alkaa kiukutella. 

Pidemmän aikavälin rutiineista tarpeellisia olisivat ainakin varsi-imurin ja tiskikoneen suodattimien putsaus kuukausittain, jääkaapin siivous sää(nnö)llisin väliajoin ja ikkunoiden pesu edes vähän useammin kuin kerran viidessä vuodessa.

Etätyöaikana rutiineihin tulee kiinnittäneeksi eri tavalla huomiota kuin aiemmin, ja osa aamurutiineista on muuttunut. Olen alkanut etäarkena toimia samoin kuin yleensä vapaapäivinä: ensimmäiseksi aamulla laitan pesu- ja tiskikoneen käymään, jos vain pestävää on, ja lähes joka päivä sitä kyllä on. 

Taukojen aikana on mukava tyhjentää koneet musiikin säestämänä!

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Kalenteri 2021: Tammikuu

Ostin alkavan vuoden kalenterin kansikuvan takia. Käytän työasioihin sähköistä kalenteria, mutta kaiken pitää löytyä myös paperisesta kalenterista, jotta pystyn hahmottamaan kokonaisuuden.

Paperikalenterista löytyvät myös harrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan liittyvät merkinnät sekä kaikenlaisia muistiinpanoja.

Mietin kalenterin valintaa pitkään, tämän kauniskantisen sisäsivuilta kun ei löytynyt ajatelmia tai muuta mielenkiintoista. Kansikuva kuitenkin vetosi niin paljon, että kalenteri lähti mukaan.

kalenteri 2021 kannnessa vaaleanpunainen kukka

Edellisten vuosien Paulo Coelho-, Hyvinvointi- ja Harmonia -kalenterien jälkeen tyhjät sivut kutsuivat tuunaamaan kalenteria itse. Yhtä mielenkiintoista kuin lopputulos on matka, eli sopivien kuvien ja tekstien etsiminen. Kun etsii lehdistä ja mainoksista, löytää sellaista, mitä ei tiennyt etsivänsäkään.

Ensimmäinen aukeama sai tällaisen asun:

Kalenterin aloitusaukeama

Tammikuun alku…

…puoliväli…

mielikuvitusta kutkuttavia aiheita. ratkaisuja hyvinvointiin!

Viimeistään viikolla 3 kalenteri alkaa olla piukassa työasioita, joten itseään on muistutettava työn tauottamisesta.

jo pieni hetki keijujen hyvää tuoksua rauhoittaa

Tammikuun lopulla, tai viimeistään helmikuun alussa, valmistelen yhdessä taiteilija Tiltu Nurmisen kanssa Nousiaisten kirjaston galleriassa (toivottavasti) pidettävää näyttelyä. Mielenkiintoista nähdä, millainen näyttelykokonaisuus yhteistyöstämme tällä kertaa syntyy!

Taulujen paikka. Varaa aikaa, niin ehdit nauttia upeista yksityiskohdista.

Tilaa pitää kuitenkin jättää myös muistiinpanoille, joten liikaa ei voi kuvia ja tekstejä laittaa.

Onnenhippuja sinullekin tammikuuhun 2021!

Lue myös viimevuotinen kalenteripostaukseni Sähköstä ketunpoikiin – mitä kalenteri kertoo käyttäjästään? Millainen kalenterinkäyttäjä sinä olet?

Vuodenvaihteen lukemistoon sopii myös postaus Kuka minä todella olen?

P.S. Seinällä minulla on Dakinian ohjaaja Minna Aallon taiteilema jännittävä seinäkalenteri!

Minna Aallon tekemä seinäkalenteri 2021

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Omat suosikkiblogit voit merkitä Seuraa-painiketta painamalla, minkä jälkeen suosikkiblogien uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata blogipostaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Ovista ja ikkunoista – Joulukalenterin luukku 24

Brinkkalan talon keskiosa

Suomen Turku julistaa joulurauhan Brinkkalan talon parvekkeelta myös tänä vuonna, vaikkakin ilman yleisöä. Vanha Suurtori ja Brinkkalan talo ovat olleet joulurauhanjulistuksen näyttämönä keskiajalta saakka.

Turun joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 lähtien. Televisiolähetykset aloitettiin vuodesta 1983 alkaen kotimaahan ja vuodesta 1986 lähtien myös Ruotsiin. Nykyään joulurauhan julistusta voi seurata internetin välityksellä suorana lähetyksenä ympäri maailmaa.

Lähde: Uutinen Turun kaupungin nettisivuilla

Brinkkalan talon kuva:
Visit Turku, Tim Bird

jouluruno kortissa

Näiden kuvien ja sanojen myötä
Riemullista Joulujuhlaa
ja terveyttä meille kaikille ensi vuodeksi!

Kiitos kun seurasit joulukalenteriani!

Luukku 1
Luukku 2
Luukku 3
Luukku 4
Luukku 5
Luukku 6
Luukku 7
Luukku 8
Luukku 9
Luukku 10
Luukku 11
Luukku 12
Luukku 13
Luukku 14
Luukku 15
Luukku 16
Luukku 17
Luukku 18
Luukku 19
Luukku 20
Luukku 21
Luukku 22
Luukku 23

Seuraa blogia

Muita joulupostauksia:

Create your website at WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: