Sain kesällä runoistani palautetta, että niistä puuttuu aurinko. Ymmärsin, että tässä ajassa ihmiset tarvitsevat ajatusta valosta, auringosta, toivosta.
Kategoria-arkisto:Runot & näyttelyt
Keskiviikon kuvaruno: Kaikki kerrokseni
Toisinaan
sumuisen yön jälkeen
Mitä taidenäyttelyn avajaisissa tapahtuu?
Se, että saa kuulla jonkun teoksen mietityttävän, kiehtovan tai koskettavan näyttelyvierasta, on itselle aina yhtä merkityksellistä ja tärkeää.
Haavastani syvimmästä
Niin minä annoin tulla. Lauloin matalalta, koska se vain tuntui oikealta. Vahvemmalla, syvemmällä äänellä.
Naisen ääni – vai äänetön nainen?
On joku toinen, jota runon minä kuuntelee. Joku, jolla on ukkosen ja tuulikuusten ääni.
Miksi loitsulaulua?
Loitsut kuuluivat naisen elämään muinaisessa Suomessa. Loitsiminen tai loitsuaminen oli voimissaan vielä sata vuotta sitten.
”Naisen ääni muinaisuudesta tulevaisuuteen” – Lemun kirjastossa taidenäyttely marraskuussa
Marraskuussa vietettävän Runoviikko-festivaalin teema ”Runo ja lava” inspiroi kolmea taiteilijaa tuomaan esiin naisen ääntä erilaisin taiteen keinoin.
Hyvää Satupäivää!
Vuonna 2021 Satupäivän teemana on Tarinoita ja taidetta. Saat nyt lukea tarinan, jonka voit joskus kuulla myös lauluna.
Keskiviikon kuvaruno: Kurkiaurojen huutoa
kurkiaurojen huutoja
ja seisahtuneita hetkiä kerään –
Hyvää Hiljan ja Hiljaisuuden päivää!
Hiljaisuuden kuuntelu on oiva tapa pysähtyä niin maailman kuin itsensä äärelle.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 