Lapsena huoneeni seinällä oli juliste, jossa oli erilaisia pilviä ja niiden nimiä. Mieleen on jäänyt lähinnä cumulus eli kumpupilvi. Mutta niitähän on vaikka mitä!

Kun huomasin laatikon pohjalta käteen sattuneessa vuoden 2010 heinäkuun Hyvä Terveys -lehdessä tekstin pilvibongaamisesta, tiesin heti, että tästä tulee hyvää aineistoa kalenteriin. Sopiva paikka löytyi heinäkuun alusta, jolloin vietetään myös runon ja suven sekä Eino Leinon päivää.

Kalenterin aukema, johon tuunattu pilvibongaus- ja kukka-aiheisia lehtileikkeitä

Maaret Kalliokin kehottaa tällä viikolla pysähtymään tähän ja nyt, ja kysyy, miltä mielessäsi nyt näyttää. Sopii pilvibongaukseen.

Bongattavaa on tällä viikolla ollutkin – taivaan runous on ollut runsasta, monipolvista, kerroksellista ja monisyistä.

Lehdestä poimittu pieni pilvisanasto kertoo:
”Cirrus = untuvapilvi. Muodostuu putoilevista jääkiteistä ja näkyy kuin siveltimenvetoina tai hiuskiehkuroina taivaalla. Parin päivän sisällä todennäköisesti sataa.”

Sade tuli seuraavana iltana.

Yllä olevassa cirrus-pilvessä näkyy heikosti keskellä spektri.

Lieneeköhän tämäkin cirrus?

Omassa mielessäni on näyttänyt tällä viikolla aika lailla cirrus-pilviltä: kevyeltä, erilaisia muotoja hakevalta. Pientä haikeutta on ilmassa, kun parin päivän päästä on lähdettävä mökiltä kotiin.

Cirrus vertebratus taas on ”kalanruotoa muistuttava, korkealla sijaitseva untuvapilvi. Hento, varjoton ja yleensä valkoinen pilvi.”

Tämä saattaisi olla cirrus vetrebratus.

Cumulus eli kumpupilvi on ”aurinkoisen päivän pumpulimainen koriste. Niistä ei yleensä sada ja ne haihtuvat ennen auringonlaskua. Korkeaksi pullistuneena voi kasvaa ukkospilveksi.”

Olettaisin, että nämä ovat kumpupilviä.

Ukkosta on ollut ilmassa, muttei sitten tullut kuitenkaan tänne asti. Mielessä ei ole ollut. Ai niin, paitsi silloin kun läheisen tilan jälkikasvu alkoi päristellä viritetyillä välineillään lähimaastossa, ja yritti meidän mökkitontillekin tulla. Uskoivat sentään, kun mies kävi puhuttelemassa.

Stratocumulus on kumpukerrospilvi. Se sijaitsee matalalla, ja on muhkurapohjainen pilvikerros. Väri vaihtelee valkoisesta tummanharmaaseen. Pilvisanaston mukaan yleisin pilvilaji.

Veikkaisin, että yllä on pilvijonossa stratocumulus-pilviä. Tai sitten ihan tavallisia cumuluksia. Näkymä on Posion Palotunturilta.

Ehkä tässä on enemmän stratocumulusta?

Hauskan näköistä on, kun erilaisia pilviä on kerroksittain.

Mielen kerrokset ovat vähintään yhtä kiinnostavia. Kun pysähtyy ja kuulostelee, mielestä voi löytyä ihan jotain muuta kuin mitä hetki sitten oli päällimmäisenä.

Ja jos istahtaa vaikka auringon lämpöön, sulkee silmät ja vajoaa suloiseen lepohetkeen, mieli antaa periksi alitajunnalle. Unen ja valveen rajoilla voi nähdä vaikka minkälaisia kuvioita.

Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.

Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.

Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.

Julkaissut Satu Haapala

Olen 50+ -vuotias Runo- ja äänimeditaatio Resonanssin® kehittäjä, viestintävastaava, kv-koordinaattori, runoilija ja lauluntekijä Maskun Lemusta.

Ota osaa keskusteluun

2 kommenttia

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  1. Tämä on telepatiaa! Juuri tällä viikolla eräänä iltana myöhään katselin laiduntavia valkoisia kolmoiskaritsoita, joiden nimet ovat Uni, Utu ja Usva. Ja katsoin taivaalle ja näin siellä kolme lampaankaritsan mallista pilveä ja muistelin laulun Sininen ja valkoinen sanoja: valkoiset on yöt kesien, valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen..
    Kiitos! Oli hieno blogiteksti!

    Liked by 1 henkilö

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus