Ja kun nostan katseeni,
näen Maria-nimisen laivan.
Se olen minä.
– Satu Haapala, Haikaran ikävä
YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Samana vuonna vietettiin YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976–1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja.
Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.
Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.
Tiesitkö, että:
- Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vaarallisen abortin seurauksena vuosittain.
- Yli 40 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään.
- Yli 50 prosentilla kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila.
- Naisten ansiot ovat Suomessa keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Maailmanlaajuisesti palkkaero on 22 prosenttia.
- Naisten osuus kansanedustajista on maailmanlaajuisesti vain noin neljännes.
Lähde:
Olen kauneudesta kylläinen
pieni ja kirkas kosmos.
Näin unta avaruudesta,
nyt se on kotini.
– Satu Haapala, Haikaran ikävä
Tässä esiintyvät kaksi runoa ovat esikoisrunokokoelmani ensimmäinen ja viimeinen runo. Kokoelman voi nähdä naisen elämänkaarena nuoresta tytöstä aikuisuuteen ja vanhuuteen asti.
Seuraa blogia klikkaamalla Blogit.fi-sivulta löytyvää sydäntä
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 