Taloudessa, jossa kuopuskin on äitiään pidempi. Lukija voi itse päätellä, kenelle vuorosanat milloinkin voisivat kuulua.
”Miksi tiskialtaassa on tiskejä?”
”Ai onko tiskikone tyhjä? Mä luulin että siellä on puhtaat.”
”Jätit sitten makkarin ja vessan ovet auki, kun kävit yöllä vessassa.”
”Joo sori en huomannut.”
(Katsoo jääkaappiin): ”Ei tääl oo mitään..”
”Onko talouspaperi loppu?”
”Kyllä sitä on kaapissa.”
”Ai jaa.”
”Miksi sängyn päällä on märkä pyyhe?”
”Ai niin, se unohtui.”
”Pitikö mun imuroida jotain?”
Näistä keskusteluista seuraa aina ikuinen dilemma: sanonko vai teenkö itse (yöllä en tosin nouse laittamaan ovia kiinni, ja korvatulpatkaan eivät vaimenna ärsytystä ylimääräisestä herätyksestä).
Tai sitten vaan yritän olla välittämättä tai sanon kauniisti sadannen kerran.
Tunnistatko tilanteita omasta taloudestasi? Miten teillä on ratkaistu ärsyttävät ikuisuuskeskustelut?
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 