Ulos rooleista

Syksyllä 2014 olin menossa Turun Kirjamessuille esiintymään Varsinais-Suomen Runokimaraan, kuten lähes joka vuosi. Kirjamessut oli keväällä aloittanut yhteistyön Turun musiikkijuhlien kanssa.

Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio lähetti kesällä minulle ja kahdelle muulle Runokimaraan ilmoittautuneelle, Veera Vähämaalle ja Helianne Kalliolle, kutsun tulla esittämään omia runojamme Turun musiikkijuhlien konsertin pre-concert-tilaisuuteen. Konsertin teemana oli rakkaus, ja meitäkin pyydettiin valitsemaan rakkausaiheisia runoja.

Menimme Sigyn-salin lavalle kolmistaan, minä, Veera ja Helianne, ennen konsertin alkua. Minulla oli 5-kielinen kantele mukana. Esitin omat runoni viimeisenä. Viimeisen runoni kohdalla sanoin, että tähän minulla on sävel, joten voisin laulaa sen, ikään kuin lämppärinä alkavalle konsertille.

Ja niin lauloin Pienen rakkauslaulun Sigyn-salissa konserttiyleisön – ja Jenni Haukion – edessä. Saimme osuudestamme yleisön lisäksi kiitokset niin Jenniltä kuin musiikkijuhlien toimitusjohtaja Liisa Ketomäeltä.

Olin epäröinyt ja käynyt itseni kanssa kamppailua, laulanko runon vai luenko. Päätös ei ollut mitenkään itsestäänselvä, kun muutama minuutti meidän osuutemme jälkeen lavalle tulivat ammattimuusikot. Mutta olin lavalla omana itsenäni, omine runoineni ja lauluineni.

En halunnut jäädä mihinkään ennalta määriteltyyn rooliin.

Silloin en vielä tiennyt, että jonain päivänä esitän laulun omassa konsertissani. Konsertti on yhtä lailla hyppäys ulos omasta roolista, pöytälaatikkosäveltäjästä ja laulunharrastajasta.

Olen esittänyt laulun myös Nousiaisten kirjaston galleriassa näyttelyn taideillassa vuonna 2017. Tiltu Nurmisen kanssa pitämäni yhteisnäyttelyn nimi ”Olet pyörivät tuuli” löytyi tästä laulusta.

Pieni rakkauslaulu on tietenkin rakkaudentunnustus omalle rakkaalleni, jonka kanssa yhteinen elämä alkoi vuonna 1986.

Konsertissa kuullaan myös dramaattisempia rakkaustarinoita, mutta niistä lisää myöhemmin!