Vanhaa pois niin tulee uutta tilalle

Käsittämätöntä, miten paljon lehti- ja ruohoroskaa pieneltäkin alalta kuoriutuu omakotitalon pihalla keväisin. Mutta niin palkitsevaa, kun näkee uuden vihreän kasvuston pilkistävän esiin.

Erilaiset energiaopastajat ovat viime aikoina kovasti kehottaneet siivoamaan kotia ja laittamaan kaiken ylimääräisen tavaran kiertoon. Ei jaksa, ei nyt, ajattelin. Toki kassillinen rikkinäisiä vaatteita on odottamassa kuskaamista Lounais-Suomen jätehuollon laatikoihin Orikedolle, mutta isompi kevätsiivous ei nyt innosta.

Pihalla sen kuitenkin taas oivalsin, miten mahtavaa on siivota vanha pois uuden tieltä. Siinähän se energia lähtee liikkeelle!

Samaan aikaan olen päättänyt, että nyt on aika luopua yhdestä pitkäaikaisesta harrastuksesta, jotta uudelle on tilaa syntyä. Ja sitä uutta on tosiaan syntymässä.

Pitkään olen jo haaveillut siitä, mutta ajattelin aina, että sitten joskus. Sellainen haave, jonka olen aiemmin kertonut vain hyvälle ystävälleni, kun hän kyseli, mitä haluaisin elämässäni toteuttaa.

Ja nyt tuli sellainen olo, että ei joskus, vaan kun aloitan nyt, niin ensi vuonna se toteutuu.

Jos koronatilanne sallii – toivottavasti ensi vuonna ei enää tarvitse peruuttaa tilaisuuksia – järjestän pienimuotoisen konsertin, jossa on pelkästään minun tekemääni musiikkia tai sanoituksia. Ei haittaa, vaikka kuulijoita ei olisi paria kourallista enempää, se olisi minulle jo ihmeellistä ja yhden unelman täyttymys.

Sävellyksetkin ovat pienimuotoisia: laulelmia, pieniä pianokappaleita, yksi kappale klarinetille. Pääosin olen tehnyt ne lukioaikana, lauluja tosin viime vuosinakin.

Osa pianokappaleista on jotenkin jäänyt vähän kesken (vasemman käden osalta), osa lauluista pitää vaihtaa eri sävellajiin, useamman laulun nuotit pitää kirjoittaa puhtaaksi (kirjoitan nuotit käsin). Klarinettikappaleeseen pitää kirjoittaa klarinettistemma oikeaan sävellajiin. Ja varmaan olisi hyvä harjoitellakin. Joten tekemistä riittää.

Kaikkea en tule esittämään itse – pianonsoittotaitoni on nykyään niin surkea, etten osaa edes omia sävellyksiäni soittaa (hyvä jos osasin silloin aiemminkaan!). Pianisti ja vieraileva laulusolisti on jo sovittuina. Saapa nähdä, saanko klarinetin soimaan reilun 35 vuoden jälkeen, vai pitääkö pyytää joku muu soittamaan.

(Nyt sisko hykertelee, että olipa hyvä kun annoin sen klarinetin, nyt sille löytyi syy ja tarkoitus!)

Sellaiset sävelenergiat täällä viuhuvat!

Minkä unelmasi sinä aiot toteuttaa seuraavaksi?

Lue myös:

Läsnäolosta juuret, unelmista siivet