Viikko sitten kirjoitin viestinnän tavoitteellisuudesta. Tässä jatkoa viestintäaiheelle. Tuttuja perusasioita viestintäihmisille, mutta jos teet työksesi jotain muuta kuin viestintää ja kuitenkin kirjoitat joskus tekstejä, saatat hyötyä näistä vinkeistä!
Editoin työssäni esimerkiksi verkkolehteen, painettuun sidosryhmälehteen tai muihin lehtiin tarkoitettuja tekstejä. Nämä vinkit pohjautuvat niistä tehtyihin havaintoihin. En nyt siis puhu tieteellisistä teksteistä enkä kaunokirjallisuudesta, vaan esimerkiksi artikkeli- tai blogimuotoisista teksteistä.
Vinkki 1: Lyhyet kappaleet
Nyrkkisääntö, jonka varmaan moni tuntee: yksi ajatus yhteen kappaleeseen.
Kuitenkin ensimmäinen editointi, jonka teen melkein jokaiseen eteeni tulevaan tekstiin, on kappaleiden jakaminen pienemmiksi, mielellään juuri siihen yhteen ajatukseen.
”Mutta kun tämä liittyy siihen, ja tämä…” Ne liittyvät asiatkin saavat paljon paremmin lukijan huomion, kun ne alkavat omina kappaleinaan – etenkin jos ovat paria virkettä pidempiä. Pitkissä kappaleissa lukijan keskittyminen pääsee helpommin herpaantumaan, eikä luettu asia jää niin helposti mieleen.
Silmäilijä huomaa kappaleiden alut. Jos kappaleet ovat tarpeeksi lyhyitä, silmäilijäkin saa helposti omaksuttua tekstin pääviestin.
Varsinkin uutismediat käyttävät tänä päivänä todella lyhyitä, ehkä vain yhden virkkeen pituisia kappaleita. Tämä tyyli ei välttämättä sovi kaikkiin tekstilajeihin tai medioihin.
Voit seurata kappaleiden pituuksia eri medioissa ja teksteissä, ja tunnustella, mikä olisi juuri sinulle ja kulloisellekin tekstillesi sopiva kappaleiden pituus. Ja kappaleethan saavat mieluusti olla keskenään hieman eri mittaisia – se tuo mukavaa vaihtelua ja elävyyttä tekstiin.
Vinkki 2: Toiston karsiminen
Tämä on yksi syy siihen, miksi omat tekstit kannattaa lukea uudelleen yön yli nukkumisen jälkeen, tai vaihtoehtoisesti antaa jonkun muun lukea tekstinsä. Itse ei toistoa aina huomaa, ainakaan kirjoittaessa.
Toisto voi tietysti olla tehokeino. Silloin sen käyttö on harkittua ja tietoista: kirjoittajalla on tietty tavoite, esimerkiksi huomion kiinnittäminen. Huomaamatta tekstiin jäänyt toisto töksähtää helposti lukijan silmään. Esimerkiksi, jos nyt jatkaisin, että tarkistamatta jäänyt teksti tökkii helposti lukijaa.
Toisto voi siis olla joko saman tai lähes saman sanan, tai hyvin samanlaisen lauserakenteen toistoa.
Myös sisällön tasolla voi olla toistoa: kirjoittaja ilmaisee saman asian hieman eri sanoin, mutta ilman olennaista uutta tietoa. Asiatekstissä tällainen ”rönsy” kannattaa karsia pois. Tiivistäminen napakoittaa tekstiä ja selkeyttää tekstin viestiä.
Ja nyt tässä alkaa olla jo niin monta toisto-sanaa, että on aika siirtyä seuraavaan kohtaan.
Vinkki 3: Napakat väliotsikot tai kiinnostavat tekstinostot
Lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi tekstissä on hyvä olla väliotsikoita tai nostoja muutaman kappaleen välein. Väliotsikot vaativat enemmän miettimistä – niiden pitää sekä kertoa tulevasta tekstiosuudesta että houkutella kiinnostavuudellaan jatkamaan lukemista.
Väliotsikko ei saa olla liian pitkä. Usein kirjoittajat ajattelevat, että väliotsikon – samoin kuin pääotsikon – pitäisi kertoa kaikki ”oleellinen”, jolloin siihen mahdutetaan monta asiaa. Yksi oleellinen asia riittää, tai sitten napakka ja lyhyt, muutaman sanan kokoava ajatus.
Vanhan nyrkkisäännön mukaan samassa tekstissä väliotsikoiden tulisi olla keskenään saman pituisia, jolloin ne asettuvat taitossa tasapainoisesti. Jos osa väliotsikoista on yksi- ja osa kolmirivisiä, ulkoasun tasapaino kärsii. En tiedä, kuinka moni media tänä päivänä viilaa taittoa tällä tarkkuudella.
Nosto taas voi olla joko itsenäinen osa tekstiä…
…tai tekstistä poimittu osa, joka toistetaan nostossa sellaisenaan tai hieman muokattuna.
Nostojen muotoilu ei tuota ylimääräistä työtä, mutta ne kannattaa silti valita harkiten. Kriteereinä kannattaa jälleen pitää joko nostotekstin sisällöllistä merkitystä tai kiinnostavuutta, tai molempia.
Nostotekstin pituus vaihtelee mediakohtaisesti, eivätkä läheskään kaikki mediat käytä nostotekstejä. Myöskään väliotsikot eivät enää automaattisesti kuulu esimerkiksi sanomalehden alion tyyliin; saatetaan käyttää vain joidenkin kappaleiden alkujen lihavointia, kuten tässä tekstissä.
Kylläpäs tästä nyt tuli jo pitkä! Toivottavasti jaksoit lukea, ja löysit itsellesi hyviä vinkkejä!
Lue myös:
- Autotallin aarteet: Kenelle ja miksi sinä haluat viestiä?
- Tositarina viestin tulkitsemisesta
- Satun seikkailut sote-maan digipoluilla
- Hylsy on hylsy vaikka voissa paistaisi – vai?
Seuraa blogia Blogit.fi-sivun kautta. Voit merkitä omat suosikkiblogit Seuraa-painiketta klikkaamalla, minkä jälkeen uudet postaukset näkyvät Blogit.fi-sivuston yläpalkin Seuraa-kohdan kautta.
Jos haluat tiedon uusista postauksista sähköpostiisi, löydät postausten lopusta kommenttikentän jälkeen Seuraa-kohdan, josta voit tilata postaukset itsellesi.
Saat jakaa blogin postauksia vapaasti, kunhan säilytät ne alkuperäisessä yhteydessään eli kokonaisina blogipostauksina.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 