aamu – SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita

Ajatus alkuviikkoon – Mitä tahansa tuleekaan

Voin kohdata jokaisen aamun tyynesti.

Lokakuisena lauantaiaamuna aurinko oli jo noussut, kun olimme koiralenkillä. Sumu vielä viivytteli metsän reunoilla.

Unessa olimme öisellä niityllä, makasimme selällämme vierekkäin ja katselimme tähtitaivasta.

Nouseva aurinko sai kaiken kimaltamaan. Pienet unenpehmoiset pilvet peittivät välillä kuun.

Mustikat ovat säilyneet aivan hyvinä näin pitkälle syyskuuhun. Osa pihlajista on saanut lehtiinsä tumman, lähes mustan värin.

Usva liikkui rantojen liepeillä, muodosti kuvioita, alati muuttuvia hahmoja.

Kaistale aamunkirkasta
tummien harsopilvien välissä

Rutiinit vapauttavat aivokapasiteettia tärkeämpiin, mielekkäämpiin ja luovempiin tehtäviin.

Lähdin aamulla koiralenkille mieheni mukaan, jotta saisin unet ravistettua silmistäni. Heti ulko-oven avattuamme kuuluivat äänekkäät linnun huudot.

On olemassa hyviä aamuja, paljon. Ja ainakin joskus, ehkä useinkin, me voimme myös itse tehdä niitä.