Ruotsin kieli ei ole kaikkein rakkain vieras kieleni, mutta on joitakin ruotsinkielisiä lauluja, jotka saavat minut kyyneliin. Eva Dahlgrenin muutamien balladien lisäksi tämä Carola Häggkvistin ja Erik Hillestadin joululaulu on sellainen.
Kaiken lisäksi sieltä löytyy ruotsin kielen kaunein sana.
Kuulin muistaakseni laulun ensimmäisen kerran radiossa. Sen jälkeen löysin sen levyltä Carola: 18 bästa.
En löytänyt kappaleesta levy-yhtiön virallista videota, mutta jaan tämän FaithTV:n version vuodelta 2017. Tässä on kyllä melkoista kehollista ylitulkintaa mielestäni, joten kannattaa keskittyä ihan vaan kuuntelemaan ja laittaa silmät kiinni… Sanat löytyvät alapuolelta.
Himlen i min famn
Vem har tänt den stjärnan
som speglas i ditt öga?
Vem tog mörket bort
i herdars blick din första natt?
Vem har flätat kronan
av strå omkring din panna?
Vem har fört tre vise
till vårt stall min kära skatt?
*
Är du en av tusen små,
är du han dom väntar på?
Du, mitt lilla barn,
ett angel givit namn.
Är du jordens dolda skatt
jag fått skydda denna natt?
Är det själva himlen
som jag gungar i min famn?
*
Vem har väckt den rädslan,
som lät ditt hjärta gråta?
Varför tar din hand så hårt
ett grepp om mammas hår?
Runt oss dansar skuggor,
nu är ängeln borta.
Han sa så mycket vackert,
mycket mer än jag förstår.
*
Är du en av tusen små…
*
Giv att dina dagar
får bli till andras glädje,
giv att alla möter dig
med kärlek mild och god.
Aldrig ska jag glömma
de ord som jag fick höra.
Vad som än oss händer
vill dom ge oss kraft och mod.
*
Är du en av tusen små…
*
Vem har tänt den stjärnan
som speglas i ditt öga –
himmeldiamanten
över staden Betlehem.
Himmeldiamanten!
Kaunis on “taivastimantti” tai ”taivaantimantti”, mutta himmeldiamanten, siinä on jotain ylimaallista!
Toki sana on hyvin lähellä kielirakkaintani saksaa, mikä varmasti vaikuttaa siihen, että koen sen niin koskettavana ja kauniina. Lisäksi se tuo mieleen suomen himmelin, joka sekin on kaunis sana (alkuperäisessä merkityksessään). Ja himmelihän tulee tietysti germaanisten kielten sanasta Himmel.
Laulu koskettaa myös siksi, että se tekee Maria-äidin tuntemukset niin todellisiksi kuin hän olisi kuka tahansa äiti – ja siitä nousee ajatus, että jokainen syntyvä lapsi on ihme ja tuo toivon maailmaan. Tuttu tunne monelle äidille!
Carola on tehnyt laulusta myös englanninkielisen version, mutta se ei säväytä ainakaan minua samalla tavalla. Suomeksi kappaletta ovat esittäneet muun muassa Katri Helena, Suvi Teräsniska, Diandra ja Finlanders nimellä ”Taivas sylissäni”. Minua koskettaa eniten tämä Suvin herkkä tulkinta.
Lue myös edellinen postaukseni, jossa kerroin, miten espanjalaisesta tarinasta tuli Anna Erikssonin uudelleen sanoittamana joululaulu: Kuun pojasta joulun lapseksi.
SATUnnaista – Kirjoituksia ja runotuotteita 